Jälkihuollon ikärajan pidentämisen vaikutukset on arvioitava kokonaisvaltaisesti

Lastensuojelun Keskusliitto lausui luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta ja laiksi lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta.

Lastensuojelun Keskusliitto pitää hyvänä hallituksen esityksen lastensuojelulain 77 §:n 3 momentin tarkistamiseksi siten, että sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä olisi velvollisuus maksaa itsenäistymisvarat nuorelle jälkihuollon päättyessä, eli viimeistään hänen täyttäessään 25 vuotta. Lastensuojelun Keskusliitto haluaa painottaa, että täysi-ikäisellä nuorella on oikeus hallinnoida omia varojaan ja lähtökohtaisesti myös itsenäistymisvarojen osalta tulee huomioida täysi-ikäisyyden vaikutukset varojen maksamiseen.

Lastensuojelun Keskusliitto pitää valitettavana, että esityksessä ei ole arvioitu sitä, miten ehdotettu rajaus tulee vaikuttamaan niihin nuoriin, joiden jälkihuolto-oikeus on päättynyt ennen lain voimaantuloa 1.1.2020. LSKL haluaa korostaa, että mikäli soveltaminen ei ulotu nuoriin, joiden jälkihuolto-oikeus on päättynyt ennen lain voimaantuloa 1.1.2020, tulee huolehtia, että he saavat heille kuuluvat palvelut aikuisten palvelujen kautta, jotta he eivät olisi epätasa-arvoisessa asemassa muihin jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten kanssa.

Esityksessä todetaan, että laki ei estäisi kuntaa tarjoamasta jälkihuoltoa myös niille lapsille ja nuorille, joiden oikeus jälkihuoltoon on nykyisen lain mukaan jo päättynyt, mikäli tuki katsotaan tarpeelliseksi.

Lastensuojelun Keskusliitto esittää huolensa siitä, että niille nuorille, joiden oikeus jälkihuoltoon on nykyisen lain mukaan päättynyt ei pystytä turvamaan heidän tarvitsemia palveluita.

Lastensuojelun Keskusliitto kannattaa lähtökohtaisesti toimia, joilla lyhennetään lastensuojelua koskevien oikeudenkäyntien kestoa. LSKL painottaa, että lastensuojeluasiat kohdistuvat voimakkaasti lapsen etuun sekä perhe-elämän suojaan.

Muutoksenhakua korkeimpaan hallinto-oikeuteen onkin pidetty lastensuojelulain uudistuksessa lasten ja heidän vanhempiensa oikeusturvan kannalta erityisen merkittävänä. Erityisen ongelmallisena keskusliitto pitää sitä, että valituslupamenettelyn piiriin tulisivat tahdonvastaista huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoa koskevat päätökset (LSL 43.2 §) sekä lapsen tutkimista koskevaa lupaa (LSL 28 §) koskevat päätökset, joissa hallinto-oikeus on ensivaiheen päätöksentekijä. Myös valituslupamenettelyn laajentaminen subjektiivisen oikeuden piiriin kuuluvissa lastensuojeluasioissa on ongelmalista.

Edellä sanottuun viitaten Lastensuojelun Keskusliitto painottaa, että valituslupamenettelyyn siirtymisen yhteydessä on varmistettava, että valituskynnys ei nouse liian korkeaksi.

Lastensuojelun Keskusliitto huomauttaa että Suomi on saanut YK:n lapsen oikeuksien komitealta moitteita siitä, ettei lapsia kuulla, eikä lapsen etua arvioida riittävästi lapsia koskevassa päätöksenteossa. Lastensuojelun Keskusliiton näkemyksen mukaan hallinto-oikeuden käsittelyssä on madallettava suullisen käsittelyn kynnystä, mikäli valituslupamenettelyn laajentaminen toteutuu.

Lastensuojelun Keskusliitto pitää myös tärkeänä, että hallinto- ja oikeuskäytäntöä lapsen kuulemisen ja mielipiteen selvittämisen osalta seurattaisiin, jotta voitaisiin varmistua, että lasten osallisuus toteutuisi asianmukaisesti heitä itseään koskevien asioiden käsittelyssä.

Lastensuojelun Keskusliitto huomauttaa, että jos huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen sekä tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen jäävät yhden käsittelyn varaan, tulevat lapset ja perheet tarvitsemaan enemmän asiantuntevampaa oikeusapua ja myös edunvalvontaa.

Valituslupamenettelyn laajentamisen lisäksi tulisi panostaa pitkittyneiden oikeusprosessien ennaltaehkäisyyn rajaamalla lasten asioista vastuullisten sosiaalityöntekijöiden asiakasmääriä. On olennaista turvata hallinto-oikeuksille ja kuntien lastensuojelutyölle riittävät resurssit, jotta tarve muutoksenhakuun kaiken kaikkiaan vähenee. Sosiaalityöntekijöiden kohtuuton työtaakka nousee toistuvasti esiin arvioitaessa lastensuojelun uudistamis- ja resurssitarpeita.  Viimeisimpänä Eduskunnan oikeusasiamies nosti esiin, että sosiaalityöntekijöiden vastuulla olevien asiakkaiden suuri määrä estää heidän lakisääteisten tehtävien toteuttamisen.

Lue koko lausunto: Kunnalla on velvollisuus järjestää jälkihuoltoa ja itsenäistymisvarojen luovutus (pdf)