Hyppää sisältöön

Oikeus koulutukseen kuuluu jokaiselle

Politiikka & Yhteistyö
Lapsen arki
Kannanotot
7.2.2019

Lapsi- ja nuorisoalan toimijat ja Yhteisvastuukeräys vetoavat: Suomen perinteisiä valttikortteja, jopa vientituotteeksi asti, ovat kansainvälisissä vertailuissa menestyneet oppilaat ja laadukas, perheen tulotasosta riippumatta jokaisen saatavilla oleva koulutus. Mutta, onko Suomessa nuorilla aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua haluamaansa ammattiin?, kysytään  lapsi- ja nuorisoalan toimijoiden ja  Yhteisvastuukeräyksen yhteisessä kannanotossa. Kannanotto luovutettiin eduskuntaryhmille torstaina 7.2.2019. ”Mahdollisuus kouluttautua yksilön tai […]

Lapsi- ja nuorisoalan toimijat ja Yhteisvastuukeräys vetoavat:

Suomen perinteisiä valttikortteja, jopa vientituotteeksi asti, ovat kansainvälisissä vertailuissa menestyneet oppilaat ja laadukas, perheen tulotasosta riippumatta jokaisen saatavilla oleva koulutus.

Mutta, onko Suomessa nuorilla aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua haluamaansa ammattiin?, kysytään  lapsi- ja nuorisoalan toimijoiden ja  Yhteisvastuukeräyksen yhteisessä kannanotossa. Kannanotto luovutettiin eduskuntaryhmille torstaina 7.2.2019.

”Mahdollisuus kouluttautua yksilön tai perheen varattomuuden sitä estämättä (Perustuslaki 16 §) on perus- ja ihmisoikeus. Sen on oltava aidosti totta myös Suomessa”, kannanotossa painotetaan.  

Joka kymmenes suomalaislapsi kasvaa perheessä, jossa toimeentulo jää laskennallisen köyhyysrajan alapuolelle. Tämä tarkoittaa noin 120 000 lasta.

Perheen heikko taloudellinen tilanne voi olla este nuoren toivomalle koulutukselle, sillä toisen asteen opiskelun vaatimista hankinnoista saattaa olla lähes mahdotonta selvitä. Myös asuinpaikalla on väliä ─ samoja mahdollisuuksia ei ole tarjolla joka puolella Suomea.

Koulutuksen puutteella kauaskantoiset seuraukset

Jos nuori ei pääse opiskelemaan toiselle asteelle tai keskeyttää opintonsa, hän on pahimmillaan vaarassa syrjäytyä koko yhteiskunnasta. Tulevaisuudensuunnitelmat vaihtuvat turhautumiseen. Koulutuksen puute enteilee myös niukkaa arkea, sillä ilman toisen asteen tutkintoa suomalaisilla työmarkkinoilla on vaikea pärjätä. Myös yhteiskunnalle tämä tarkoittaa pitkää penniä.

Kannanotossa Yhteisvastuukeräys ja järjestöt esittävät ratkaisuehdotuksia nuorten yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien turvaamiseen.

1) Maksuton toisen asteen koulutus
Perheen tai nuoren varattomuus ei saa olla esteenä toisen asteen opiskelulle. Maksuttomuuden kehittämiseen tarvitaan valtakunnallisen tason ratkaisuja, esimerkiksi lainsäädäntöä kaikille maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta.

2) Perustaidot riittävälle tasolle
On varmistettava, että perustaidot, kuten luku- ja kirjoitustaito sekä sosiaaliset taidot kehittyvät riittävästi peruskouluaikana, jotta osaaminen riittää toisen asteen opintoihin.

3) Painopiste ennaltaehkäiseviin palveluihin
Nuorten koulutusta ja opinnoissa pärjäämistä edistetään parhaiten kehittämällä ennaltaehkäisevää nuoriso- ja perhetyötä jo peruskoulussa, erityisesti yläkouluaikana. Sosiaali-, terveys-, ja mielenterveyspalvelujen sekä koulun opiskelijahuollon yhteistyömahdollisuudet on varmistettava. Avun pitää lähteä nuorten omasta kokemusmaailmasta ja heidän tarpeistaan.

Kannanoton allekirjoittavat:

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Milla Kalliomaa
Me-säätiö, Ulla Nord
Nuori Kirkko ry, Sami Ojala
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila
Lastensuojelun keskusliitto, Hanna Heinonen
Pelastakaa Lapset ry, Hanna Markkula-Kivisilta
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry, Anna Munsterhjelm
Yhteisvastuukeräys, Tapio Pajunen

Lisätiedot:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Kirkkopalvelut ry
p. 0400 870 041, tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi

Kannanotto>>

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sulje