Avustusten jakamisen prosessista ei pidä tehdä liian byrokraattista

Lastensuojelun Keskusliitto on antanut lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle koskien selvityshenkilö Mika Pyykön selvitystä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista.

Lausunnossaan Keskusliitto ei ole kannattanut mittavia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin kohdistuvaa 130 miljoonan euron eli noin kolmanneksen leikkausta. Leikkaukset vaikuttavat lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen tukeen Suomessa, mikä herättää suurta huolta. Ne voivat vaarantaa lapsen oikeuksien täysimääräistä toteutumista. LSKL pitää vääränä arvovalintana leikata järjestöjen työstä, josta iso osa on ennakoivaa ja ehkäisevää.  

Keskusliitto huomauttaa, että järjestöillä on Suomessa merkittävä rooli ja niiden yhteiskunnallinen merkitys tulee tunnistaa. Ne tarjoavat yhteisön ja osallistumisen mahdollisuuksia erilaisissa tilanteissa eläville lapsille ja perheille, tavoittavat tuen piiriin matalalla kynnyksellä myös avun ulkopuolelle jääviä ja kanavoivat lasten ja perheiden arjen kokemuksia ja tarpeita päätöksenteon tueksi. Lisäksi LSKL pitää tärkeänä, että avustusjärjestelmän uudistamisessa kuullaan ja huomioidaan tarkasti erityisesti järjestökentän ehdotukset.  

Selvityshenkilö Pyykön raportissa esitetään kaksi vaihtoehtoista rahoitusmallia, A ja B. Vaihtoehto A:n mukaan avustukset jaettaisiin valtaosin 5–6 vuotta kestävien ja teemaperusteisten painopisteiden mukaan ja vaihtoehto B:n mukaan avustettava toiminta sopeutetaan avustussumman pienenemiseen. Keskusliitto huomautti siitä, että vaihtoehtoja uudeksi rahoitusmalliksi kuvattiin raportissa keskenään hyvin eri tavoin. Tämä hankaloittaa mallien arviointia ja vertailua keskenään.  

Vaihtoehdon A osalta LSKL kiinnitti huomiota mm. seuraaviin asioihin: 

• Avustusten jakamisen prosessista ei pidä tehdä liian byrokraattista, ja lisäksi on huomioitava järjestöjen käytössä olevat resurssien rajallisuus osallistua raportissa esitettyihin teemakohtaisten avustusten yhteiskehittämisprosesseihin. 

• Raportissa ei riittävästi huomioida vähemmistöryhmiä, joita ovat mm. pakolaislapset, lapset, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvat, paperittomat ja ihmiskaupan uhrit sekä vammaiset lapset ja heidän perheensä. 

• Vaikuttavuuden mittaamisen on perustuttava luotettaviin mittareihin. Vaikuttavuuden mittaamiseen liittyy kuitenkin useita haasteita, minkä vuoksi avustetun toiminnan tulosten ja vaikutusten mittaaminen on monesti järkevämpää. 

Lisäksi raportissa ehdotetaan hyvinvointialueiden jakamien avustusten siirtämistä osaksi STEA-avustuksia. LSKL suhtautuu kyseiseen ehdotukseen varauksella ja kannattaa sitä, että hyvinvointialueiden avustusten jakamisen käytäntöjä kehitetään. Hyvinvointialueiden jakamilla avustuksilla on voitu vastata juuri sen alueen tarpeisiin.

LSKL kiinnittää huomiota myös investointiavustusten lakkauttamiseen, jolla on voitu tukea esimerkiksi lasten leiritoiminnan leirikeskusten hankkeita. Keskusliitto pitää tärkeänä, että jatkossakin voidaan innovoida ja kehittää esimerkiksi uusia työskentelymalleja lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelyyn sekä mielekkään tekemisen tarjoamiseen lapsille ja nuorille. 

Lue koko lausunto:  Lastensuojelun Keskusliiton lausunto sosiaali ja terveysministeriölle STEA-avustuksista (pdf)