Jälkihuollon ikärajaa ei pidä laskea

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lastensuojelulain 75 §:n 3 momenttia, jossa säädetään lastensuojelulain jälkihuollon päättymisestä. Jälkihuollon nykyistä ikärajaa laskettaisiin kahdella vuodella ja hyvinvointialueen velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyisi viimeistään, kun nuori täyttää 23 vuotta.

Lastensuojelun Keskusliiton lausunto

Keskusliitto korostaa, että jälkihuolto käsittää marginaalisen osan ikäryhmästä, mutta juuri tälle pienelle ryhmälle erityinen tuki on olennaista. Jälkihuollon yhtenä tarkoituksena on kaventaa eriarvoisuutta lastensuojelussa kasvaneiden ja lastensuojelun ulkopuolella kasvaneiden nuorten välillä.

Sijaishuollosta itsenäistyvillä nuorilla on elämässään keskimääräistä enemmän tekijöitä, jotka heikentävät pystyvyysajattelua ja voivat johtaa syrjäytymiseen. Sijoitusta edeltäneet tapahtumat ovat usein lapsen kannalta traumaattisia, mutta myös sijoitettuna olemisesta voi jäädä kokemuksia, jotka vaikuttavat hyvinvointiin ja voimavaroihin.

Jälkihuollolla on myös tulevia sukupolvia koskeva merkittävä ennaltaehkäisevä vaikutus. Keskusliitto arvioi, että jälkihuollon ikärajan laskemista koskeva esitys ei riittävästi huomioi lakimuutoksen lapsivaikutuksia.

Keskusliitto toteaa, että vuonna 2020 toteutettu jälkihuollon ikärajan nosto 25 vuoteen on ollut voimassa vasta alle kolme vuotta, eikä näin lyhyeltä ajalta voi tehdä arviointia siitä, onko lakimuutos saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. Keskusliitto myös huomauttaa, että riittäviä toimenpiteitä lastensuojelun tai muiden korvaavien nuorten aikuisten palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi ei ole tehty.

Kansallisissa kehittämishankkeissa tehdyillä kartoituksilla on koottu tutkimusperustaista tietoa lapsen ja nuoren hyvinvointia tukevista tekijöistä sekä toimivista ja kustannustehokkaista tuen käytännöistä. Ikärajan laskemisen sijaan jälkihuollon kehittämistä on edelleen tärkeää jatkaa samalla juurruttaen hyviä käytäntöjä hyvinvointialueiden toimintamalleihin. Todellisia säästöjä, yhteiskunnallista hyötyä ja inhimillistä hyvinvointia saavutetaan panostamalla toimiviin ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Tutkitusti tehokkaan avun edellytys on monen toimijan keskinäinen, kokonaisvaltainen ja koordinoitu tuki. Kokemusasiantuntijoiden suora viesti noudattaa muulla tutkimuksella saatua tietoa: Hyvä jälkihuolto on sellaista, jossa nuori kohdataan yksilöllisesti, jossa nuoresta ollaan aidosti kiinnostuneita ja kannustetaan löytämään oma polku. On tärkeää tietää, että nuorta varten on olemassa henkilö, johon voi turvautua tilanteessa kuin tilanteessa.

Keskusliitto painottaa, että on yhteiskunnan velvollisuus järjestää sijoitettuina olleille henkilöille jälkihuolto, jossa on ymmärrystä ja aikaa kannustaa nuorta aikuista rakentamaan turvallinen arki ja elämä itselleen. Jälkihuollon palveluiden järjestämisessä tulee nimenomaisesti ottaa huomioon tuen monipuolisuus ja pitkäkestoisuus: Jälkihuolto on erityistä työntekijä – asiakassuhteeseen perustuvaa motivoivaa vuorovaikutustyötä.

• Lue koko lausunto: Lastensuojelun Keskusliiton lausunto luonnoksesta hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi lastensuojelulain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta (pdf)

Lue lisää jälkihuollosta:

Blogi: Jokainen syrjäytynyt jälkihuollon nuori on liikaa

Politiikkasuositus: Lastensuojelun jälkihuollon asiakkaat tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea

Julkaisu: Ei taikatemppuja vaan tukea – Kokemusasiantuntijoiden suositukset lastensuojelun jälkihuollon kehittämiseksi