Kokemus yhteisön jäsenyydestä ruokkii halua vaikuttaa, muistuttaa Lastensuojelun Keskusliitto

Lastensuojelun Keskusliitto on antanut oikeusministeriölle lausunnon luonnoksesta demokratiaohjelmaksi. Keskusliitto pitää erittäin myönteisenä sitä, että lapset ja nuoret ryhmänä näkyvät vahvasti sekä linjauksissa että toimenpiteissä, mutta on huolissaan siitä, että yhdenvertaisuusnäkökulmat huomioidaan ohjelmassa melko ohuesti.

Lastensuojelun Keskusliitto muistuttaa lausunnossaan, että tunne yhteisöön kuulumisesta on edellytys sille, että lapsi ja nuori kiinnostuu vaikuttamisesta. Mikäli tämä ulottuvuus sivuutetaan, saatetaan pikemminkin vahvistaa polarisaatiokehitystä kuin taklata sitä.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on päätelmissään 2023 (um.fi) antanut Suomelle useita lasten osallistumista koskevia suosituksia, mikä ohjelmassa tunnistetaankin. Useat suosituksista liittyvät haavoittuvassa asemassa tai syrjinnän vaarassa oleviin lapsiin ja nuoriin, ja keskusliitto katsoo, että tämän tulee näkyä ohjelman toimenpiteissä.

Hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen edistää myös lasten osallisuutta

Lastensuojelun Keskusliitto katsoo, että osa lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamisen haasteista liittyy lainvalmistelun ja päätöksenteon kannalta huolestuttaviin kehityskulkuihin, kuten lainvalmisteluprosessien tiivistymiseen ja kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksien kapenemiseen. Näitä ongelmia ei ratkaista lasten osallisuutta kehittämällä, vaan toimimalla johdonmukaisesti hyvän hallinnon periaatteiden mukaan.

Tärkein resurssi on aika

Lastensuojelun Keskusliitto kiinnittää huomiota myös siihen, ettei ohjelman toimeenpanoon varata erillisiä resursseja. Jos halutaan tavoittaa nykyistä paremmin erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia, tarvitaan siihen vähintäänkin nykyistä enemmän aikaa. Keskusliitto on huolissaan siitä, että leikkausten rasittaessa niin valtionhallintoa kuin järjestökenttää on käytössä oleva aika pikemminkin vähenemään kuin lisääntymään päin.

Ajan tarpeelle on useita syitä. Lasten ja nuorten osallistumisen on ensinnäkin tapahduttava sellaisessa vaiheessa valmistelua, jossa heidän näkemyksillään voi tosiasiallisesti olla vaikuttavuutta. Toiseksi, lapsille ja nuorille tulee tarjota riittävät ja ymmärrettävät tiedot käsillä olevasta asiasta, jotta he voivat muodostaa näkemyksensä. Kolmanneksi keskusliitto muistuttaa, että lasten ja nuorten tavoittaminen, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, vaatii usein enemmän työtä kuin aikuisten tavoittaminen – olemassa olevatkaan ryhmät eivät välttämättä aina kokoonnu esimerkiksi lainvalmistelun kannalta sopivaan aikaan.

Lue koko lausunto: Lastensuojelun Keskusliiton lausunto oikeusministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi (pdf)