Kotoutumislain uudistus: uudet asetukset ja niiden vaikutukset
Uusi kotoutumislaki sisältää kannatettavia ajatuksia kotoutumisen tukemisesta, mutta samalla kotoutumisaikaa lyhennetään vuodella. On epärealistista odottaa, että kotoutuminen tapahtuisi kaikilla lyhemmässä ajassa, vaikka tukitoimia tehostettaisiin. Nyt ollaan lisäksi karsimassa tulkkauksesta johtuvia kustannuksia, mikä voi vaikeuttaa kotoutuja-asiakkaan asioimista viranomaisissa ja johtaa siihen, että lapset joutuvat tulkeiksi.
Kotoutumislaki uudistettiin ja tulee voimaan 1.1.2025 (Laki kotoutumisen edistämisestä 681/2023). Nyt työ- ja elinkeinoministeriössä on laadittu viisi asetusta, joilla tarkennetaan lain toimeenpanoa tietyiltä osin. Kotoutumissuunnitelmaa tehtäessä kotoutujan tilannetta arvioidaan uudistetulla tavalla joko osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnilla tai tarvittaessa monialaisella arvioinnilla, jossa voidaan huomioida laajemmin asiakkaan tilanne ja palvelutarpeet. Asetuksella säädetään myös suomalaiseen yhteiskuntaan valmentavasta monikielisestä yhteiskuntaorientaatiosta ja sen toteuttamisesta. Niin ikään säädetään ilman huoltajaa tulleen lapsen edustajan palkkiosta ja kulukorvauksista, valtion kunnille maksamista ns. laskennallisten korvauksista sekä vielä siitä, mitä tietoja kotoutumisen edistämisen yhteydessä tallennetaan valtakunnalliseen tietovarantoon.
Keskusliitto vastusti jo kotoutumislakia säädettäessä kotoutumisajan lyhentämistä: ei ole realistista olettaa, että maahanmuuttajan kielitaito ja muut valmiudet yhteiskuntaan kehittyisivät kahdessa vuodessa samalle tasolle kuin kolmessa vuodessa. Tämän lisäksi nyt esitetään myös tulkkauskustannusten korvaustasoa alennettavaksi. Tämä johtaa tulkkauksen käytön vähenemiseen, koska kuntien ja hyvinvointialueiden tiukan taloustilanteen vuoksi. Myös luonnoksen vaikutusarvioinnissa todetaan, että tällä voi olla kielteisiä vaikutuksia ihmisten elämään – esimerkkinä se, että lapset saattavat joutua tulkeiksi tai että viranomaiset eivät saa tietoonsa, että asiakkaan tilanteessa on esimerkiksi silpomisen tai kunniaväkivallan uhka. Tämä kuitataan esityksessä sillä, että kuntien ja hyvinvointialueiden on vain hoidettava asia ja viitataan kustannustehokkuuteen.
Kotoutuja-asiakkaan arvioinnista säädettyjä asetuksia Lastensuojelun Keskusliitto pitää kannatettavina mutta huomauttaa, että päällekkäisten suunnitelmien riski on olemassa. Kun vastuu kotoutumisen tukemisesta on kunnilla ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä hyvinvointialueilla, tarvitaan saumatonta yhteistyötä ja koordinaatiota. Yhteiskuntaan orientoiva ohjaus on tarpeen ja sen sisällöt monipuoliset, mutta sen vaikuttavuus riippuu tietenkin toteutustavoista ja onkin syytä arvioida sen toimivuutta jatkossa.
Edustajien palkkioon keskusliitto esittäisi korotusta. Palkkioon ei ole Edustajat turvapaikanhakijalapsille ETU ry:n mukana tehty yhtäkään korotusta koko järjestelmän olemassaolon aikana. Edustaja on ainoa lapsen puhevaltaa käyttävä henkilö Suomessa, ja tehtävä on vaativa. Olisi kohtuullista nostaa palkkio vastaamaan lähemmäs yleistä kustannustason nousua.
Kommentit (0)