Lastensuojelun Keskusliiton lausunto koskien varhaiskasvatuslain uudistamista
Lastensuojelun Keskusliitto pitää hyvänä, että lakiluonnoksessa säädetään nykyistä selkeämmin varhaiskasvatuksen toimintamuodoista ja niiden järjestämispaikoista.
Esityksen mukaan varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta.
Lausunnon keskeinen sisältö
- Lastensuojelun Keskusliitto peräänkuuluttaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen varaan rakentuvaa, pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista lapsipolitiikkaa. Keskeinen keino edistää tätä on valmistella ja laatia kansallinen lapsistrategia. Osana kansallista lapsistrategiaa tulisi luoda selkeät ja johdonmukaiset päämäärät ja tavoitteet myös laadukkaan varhaiskasvatuksen kehittämiselle.
- On erittäin kannatettavaa, että lapsen edun ensisijaisuus nostetaan aiempaa vahvempaan asemaan, ja sen asemaa varhaiskasvatuksen järjestämistä ja lain tulkintaa ohjaavana yleisenä periaatteena korostetaan. Samalla Lastensuojelun Keskusliitto muistuttaa, että lain toimeenpanoon tulee varata riittävät resurssit. Lapsen oikeuksien sopimus ei toteudu itsestään vaan se edellyttää aktiivista täytäntöönpanoa. On myös keskeistä, että sopimuksen tunnettuutta parannetaan niin kunnallisten päätöksentekijöiden kuin lasten kanssa työskentelevien parissa.
- Lastensuojelun Keskusliitto pitää keskeisenä, että esitysluonnosta tarkennetaan esiopetusta täydentävän varhaiskasvatuksen osalta ja täsmennetään, mitä esiopetusta täydentävällä varhaiskasvatuksella tarkoitetaan. Keskusliitto korostaa, että esiopetusta täydentävää varhaiskasvatusta ei tule voida järjestää kerhotoimintana, joka poikkeaa merkittävästi päiväkodissa tai perhepäivähoidossa järjestettävästä varhaiskasvatuksesta. Laki on tällä hetkellä esiopetusta täydentävän varhaiskasvatuksen toimintamuodon osalta epäselvä.
- Lastensuojelun Keskusliitto esittää, että samalla kun varhaiskasvatuslakia uudistetaan, korjataan ne merkittävät heikennykset, joita varhaiskasvatukseen on viime vuosien aikana tehty. Tämä liittyy niin subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamiseen kuin suhdelukuun tehtyihin muutoksiin. Myös lapsen tukemista koskevat säännökset tulee uudistaa pikaisesti.
- Nyt lausuttavana olevana esityksessä eri ammattiryhmien väliset työtehtävät ja tehtävänimikkeet esitetään selkeytettäväksi siten, että kunkin ammattiryhmän koulutuksen
tuomaa osaamista voidaan parhaiten hyödyntää. Lähtökohtaisesti Lastensuojelun Keskusliitto pitää tavoitetta työtehtävien selkeyttämisestä hyvänä. Samalla keskusliitto pitää tärkeänä, että suomalaisen varhaiskasvatusjärjestelmän keskeinen vahvuus eli osaavan ja laajan koulutustaustan omaavan henkilöstön merkitys tunnustetaan. Lastensuojelun Keskusliitto pitää huolestuttavana sitä, että esitykseen ei sisälly kattavaa henkilöstömuutosten vaikutusten arviointia. Toisaalta esityksessä ei myöskään tarkemmin avata sitä, millaisia tehtävänkuvia ollaan rakentamassa. Tämä on keskeinen kysymys niin varhaiskasvatuksen kuin kaikkien ammattiryhmien tulevien työnkuvien kannalta. - On hyvä, että esityksessä korostetaan monialaisen yhteistyön merkitystä niin yleisellä, palveluiden järjestämisen tasolla kuin yksittäisen lapsen tukemisessa. Lastensuojelun Keskusliitto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että yhteistyövelvoite on kuvattu esityksessä varsin avoimesti. Keskusliitto painottaa, että lapsen hyvinvoinnin kannalta koko perhe on keskeisessä asemassa. Esityksessä olisikin syytä korostaa yhteistyön merkitystä myös tästä näkökulmasta. Keskusliitto myös esittää, että yhteistyövelvoitetta selkeytettäisiin sosiaalihuoltolakiin sisältyvän ohjaus- ja yhteydenottovelvollisuuden kuvauksella. Vastaavanlainen tarkennus tulisi sisällyttää myös ohjausta ja neuvontaa koskevan 16 §:n perusteluihin. Lapsen ja perheen tuen saamisen ja eri hallinnonalojen välisen tehokkaan yhteistyön näkökulmasta on tärkeää, että eri viranomaisten vastuut yhteistyön aloittamisesta olisivat nykyistä selkeämmin esillä.
Kommentit (0)