Vammaispalvelulakiin esitettyjä muutoksia ei tule toteuttaa
Lastensuojelun Keskusliitto on antanut lausunnon hallituksen esityksestä laeiksi vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain 4 §:n muuttamisesta. Keskusliitto katsoo, ettei esitettyjä muutoksia tulisi toteuttaa ja vammaispalvelulaki tulisi saattaa voimaan sellaisena kuin se on alun perin keväällä 2023 hyväksytty. Esitetyt muutokset johtaisivat vammaisten ihmisten oikeuksien selvästi heikompaan toteutumiseen.
Lastensuojelun Keskusliitto on antanut lausuntonsa hallituksen esityksen luonnoksesta liittyen vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain muuttamiseen. Hallituksen esityksen ehdotetaan muutettavaksi uuden vammaispalvelulain soveltamisalaa siten, että sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden ensisijaisuutta korostettaisiin. Vammaispalvelulain mukaisia palveluita järjestettäisiin vain, jos sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut eivät olisi vammaisen henkilön välttämättömään avun ja tuen tarpeeseen nähden riittäviä ja sopivia ja jos kyseessä olisi henkilön elämänvaiheessa tavanomaisesta poikkeava tarve. Lisäksi sosiaalihuoltolain 4 §:ää täsmennettäisiin siten, että asiakkaan etua arvioitaessa palvelusta perittävää maksua ei otettaisi huomioon.
Keskusliitto katsoo, ettei esitettyjä muutoksia tulisi toteuttaa ja vammaispalvelulaki tulisi saattaa voimaan sellaisena kuin se on alun perin keväällä 2023 hyväksytty. Esitetyt muutokset johtaisivat vammaisten ihmisten oikeuksien selvästi heikompaan toteutumiseen.
Sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden ensisijaisuuden korostaminen vaarantaa vammaisten ihmisten oikeuden välttämättömiin erityispalveluihin. Koska sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita ei ole turvattu subjektiivisina oikeuksina vaan ne järjestetään niihin varattujen määrärahojen puitteissa, vaarana on, että vammainen henkilö voi jäädä täysin ilman tarvitsemiaan palveluita. Tällöin henkilön perustuslain (19 §) mukaiset oikeudet välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin vaarantuisivat.
Vammaiset lapset ovat yksi kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista lapsiryhmistä, ja heillä on yhdenvertainen oikeus nauttia kaikista oikeuksistaan samalla tavoin kuin muillakin lapsilla. Elämänvaiheessa tavanomaisesta poikkeavaa tarvetta olisi erityisen haasteellista määrittää lasten kohdalla, sillä jokaisen lapsen kehitystaival on yksilöllinen. Tämän seurauksena erityisesti lievästi kehitysvammaisten ja autismi- ja neurokirjon lasten pääsyä vammaispalvelulain mukaisiin erityispalveluihin rajoitettaisiin kohtuuttomasti. Lisäksi yhdenvertaisuuden toteutuminen palveluntarpeen arvioinneissa olisi käytännössä mahdotonta, sillä elämänvaiheessa tavanomaisesta poikkeavan tarpeen käsite on hyvin tulkinnanvarainen.
Keskusliitto katsoo, että palveluiden maksuttomuus tulisi voida huomioida, kun arvioidaan asiakkaan etua. Maksuttomilla vammaispalveluilla on tärkeä rooli vammaisten ihmisten saattamiseen yhdenvertaiseen asemaan muiden yhteiskunnan jäsenten kanssa. Pitkäaikaisen tuen tarpeessa oleville vammaisille henkilöille sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden asiakasmaksuista aiheituisi kohtuutonta taloudellista taakkaa. Tämä heikentäisi heidän osallisuuttaan ja lisäisi syrjäytymisen vaaraa.
Kommentit (0)