Vuosi 2023 oli hankalien koronavuosien jälkeen Lastensuojelun Keskusliitolle niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti­kin vakaa, vaikka ympäröivässä maailmassa myrskysi. Lasten asema maailmalla oli erityisessä tarkastelussa Ukrainan sodan ja Gazan konfliktin näkökulmasta, Suomessa lasten asemaa tarkasteltiin erityisesti sosiaaliturvaleikkausten ja rajakriisin näkökulmasta.

Isojen tapahtumien ja muutosten keskellä meidän tehtävämme on ollut muistuttaa kerta toisensa jälkeen lapsen oikeuksista ja lapsen edun ensisijaisuudesta. Vallitsevassa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä tämän sanoman perille saaminen ei ole ollut helppoa.

Keskusliitto jatkoi tiivistä vaikuttamis­työtään. Eduskuntavaaleissa 2023 pyrimme vaikuttamaan erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluihin panostamiseen, lasten huomioimiseen päätöksenteon rakenteissa sekä lapsiperheiden taloudellisen kantokyvyn säilymiseen. Muistutimme, että  lapsiin vaikuttavia julkisen talouden sopeutuksia ei tule tehdä ilman lapsivaikutusten arviointia.

Maamme uusi hallitus aloitti työnsä toteuttamalla mittavia leikkauksia sosiaaliturvaan. Tiiviin ministeri­vaikuttamisen lisäksi vetosimme hallitukseen, ettei talouden tasapainoa haettaisi leikkaamalla lasten hyvinvoinnista. Sosiaaliturvaa koskevista hallituksen esityksistä annetuissa lausunnoissamme nostimme esille, että suunnitellut leikkaukset lisäävät lapsiperhe­köyhyyttä ja vaarantavat lasten kasvua ja kehitystä. Vielä loppuvuodesta ilmaisimme yhdessä muiden järjestöjen kanssa huolemme lapsiköyhyyttä lisäävän politiikan pitkäaikaisista vaikutuksista.

Keskusliitto piti monella rintamalla esillä sitä, että suurten hyvinvointihaasteiden keskellä on ensiarvoisen tärkeää turvata järjestöjen rahoitus ja sen jatkuvuus, jotta niiden tarjoamiin palveluihin ei tule katkoksia.

Toimintavuoden aikana vaikutimme laajasti eri-ikäisten lasten oikeuksien toteutumiseen. Tuotimme tietoa sosiaali- ja terveysministeriön lastensuojelun lainsäädännön kokonais­uudistuksen visiovaiheen työskentelyyn sekä osallistuimme YK:n Lapsen oikeuksien komitean Suomen valtion kuulemiseen Genevessä. Komitean suositukset Suomelle saatiin kesäkuussa, osa kiireellisinä. Suosituksia on käsitelty useissa tilaisuuksissa ja niiden toteutumista seurataan.

Lastensuojelun kehittämistä teimme muun muassa tuottamalla oppaan ja työkirjan sijaishuollossa toimiville sekä osallistumalla monipuolisesti lähisuhde­väkivallan vastaiseen työhön. Lastensuojelu asiakkaan silmin -julkaisuun koottiin laajasti kokemusasian­tuntijatietoa lastensuojelun toimivuudesta ja tuotettiin myös uutta tietoa. Toteutimme selvityksen myös ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten edustajajärjestelmästä (valtioneuvosto.fi), ja tähänkin tiedontuotantoon osallistui nuoria.

Alkuvuodesta käynnistyi Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa -koordinaatiohanke (Soila). Hankkeen päätoteuttaja on THL ja osatoteuttajat keskusliitto ja Pesäpuu ry. Hankkeen tavoitteena on vähentää sijoitusten määrää; uudistaa vanhemmuuden tukea huostaanotto­tilanteissa; kehittää jälkihuoltoa ja lastensuojelun palvelujärjestelmää erityisesti päihde- ja mielenterveys­haasteiden näkökulmasta. Loppuvuodesta järjestettiin valtakunnallinen Perhekeskuskonferenssi.

Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® (lastensuojelupaivat.fi) oli Lupa loistaa, ja päiville osallistui noin 1 100 lasten ja nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista. Päivillä nostettiin esiin yhden­vertaisuuden, syrjimättömyyden ja moninaisuuden teemoja.

Keskusliiton koordinoima Lapsen oikeuksien viikko (lapsenoikeuksienviikko.fi) jatkoi kasvuaan ja tavoittaa jo lähes puolet Suomen peruskouluista sekä suuren osan varhais­kasvatuksen yksiköistä. Lapsen oikeuksien viestinnän teemana oli lapsen oikeus hyvinvointiin.

Katso Vuosi lukuina -infograafi Infogramissa

Lastensuojelun Keskusliitto on pitänyt strategiansa mukaisesti lapsen oikeuksien näkökulmaa esillä päätöksenteossa mm. lausuntojen, kuulemisten, kannanottojen sekä muun vaikuttamistyönsä kautta. Korostimme edelleen lapsivaikutusten arvioinnin tärkeyttä kaikessa vaikuttamis­työssämme ja peräänkuulutimme erityisesti syksyn sosiaaliturva­leikkaus­esitysten kohdalla lausunnoissamme kokonaisvaikutusten arviointia. Jatkoimme lapsivaikutusten arviointia edistävien toimijoiden verkoston koollekutsumista.

Vaalivaikuttaminen

Keskusliitto julkaisi tavoiteohjelmansa Onnellinen lapsuus on kestävä pohja huomisen yhteiskunnalle eduskuntavaali­kaudelle 2023–2027. Ohjelmassa nostettiin esille lapsen oikeuksien toteutumista haastavia ilmiötä, joita ovat 1) mielen hyvinvointi, 2) ylisukupolvinen syrjäytyminen, 3) pula hyvinvoinnin tekijöistä ja 4) luottamus tulevaisuuteen. Siinä myös esitettiin päättäjien tueksi 30 toimenpidettä, joilla haasteisiin voidaan vastata.

Anna ääni lapselle -kampanja aktivoitui 46 järjestön voimin eduskuntavaaleissa ja laati vaaliohjelman (pdf), tietovisan, ehdokkaan teesit sekä neljä vaikuttamispakettia lapset huomioivasta päätöksenteosta. Ehdokkailla oli mahdollisuus ilmoittautua kampanjaan ja vastaanottaa sen tuottamaa tietoa. 313 Ääni lapselle -ehdokkaasta 26 valittiin eduskuntaan.

Loppuvuodesta toteutimme vuoden 2024 presidentinvaaleja varten minivideokampanjan, jossa lapset ja nuoret esittivät ehdokkaille kysymyksiä ja kommentoivat niitä.

Lastensuojelulain kokonaisuudistus

Jatkoimme aktiivista vaikuttamista lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistukseen ja kansalliseen visioon. Päätimme Lastensuojelun visiota etsimässä -blogisarjamme ja järjestimme yhdessä Pesäpuu ry:n kanssa pyöreän pöydän keskustelun lastensuojelun uudistuksesta jäsen­järjestöillemme. Kokosimme keskustelun pohjalta kannanoton Lastensuojelun uudistuksessa tulee pyrkiä kokonaisvaltaisuuteen (pdf). Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi maaliskuussa kansallisen lastensuojelun vision, jonka taustamateriaaliksi tuottamamme Asiakkaiden ääni lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistuksessa (pdf) julkaistiin alkuvuodesta.

Raportointi YK:n lapsen oikeuksien komitealle

Lastensuojelun Keskusliitto käytti kaikki raportointiprosessiin liittyvät mahdollisuudet toimittaa lisätietoa YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Keskusliitto seurasi myös valtion kuulemistilaisuutta Genevessä. Liitto kiinnitti komitean jäsenten huomiota talousarvio­päätösten lapsivaikutusten kokonais­arviointiin sekä sote-uudistuksen toimeenpanon seurantaan.

Lastensuojelun Keskusliitto on pitänyt komitean päätelmiä ja suosituksia esillä esimerkiksi lausunnoissaan ja valitsi ne neuvottelukuntien päätösseminaarin teemaksi. Keskusliitto päätti myös perustaa LOS-toimikunnan, joka seuraa suositusten toimeenpanoa.

Nuorten osallisuus

Järjestimme eduskuntavaalien alla lasten vaalipaneelin yhteistyössä HS Lasten uutisten kanssa. Keräsimme nuorten digiraadissa heidän ajatuksiaan aiheesta Mikä luo sulle toivoa ja nostimme niitä esille vaalipaneelissa.

Järjestimme vammaisille ja erityistä tukea tarvitseville lastensuojelu­taustaisille nuorille kohdennetun Nuorten päivän ja tarjosimme Valtakunnallisten lastensuojelupäivien® Kokemusklubilla kokemusasian­tuntijanuorille mahdollisuuden kohdata ja keskustella ammattilaisten kanssa lastensuojelun arkeen liittyvistä kysymyksistä.

Turvapaikanhakija- ja pakolaislapset

Kansallinen lapsistrategia tilasi keskusliitolta selvityksen ilman huoltajaa tulleiden lasten edustajajärjestelmästä (valtioneuvosto.fi). Selvitys kokoaa kansalliset ja eurooppalaiset suositukset edustaja­järjestelmästä sekä tuo ilman huoltajaa tulleiden oman äänen esiin. Se julkaistiin valtioneuvoston julkaisuarkistossa. Aiheesta tehtiin myös blogikirjoitus.

Ilman huoltajaa tulleiden lasten perheen­yhdistämisen kehittämiseksi valmisteltiin hankehakemus EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotoutumisrahastolle (AMIF). Hankkeessa haluttiin tehdä näkyväksi perheenyhdistämis­prosessin vaiheet ja kriittiset kohdat sekä lapsen tarvitsema tuki.

Järjestimme yhdessä pakolaistoimijoiden kanssa maahanmuutto­poliittisen vaalipaneelin. Kun hallitus­ohjelmaa laadittiin, korostimme kannanotossamme, ettei Suomi saa sulkea rajojaan pakolaisilta sekä kannustimme hallitusta tietoon perustuvaan ratkaisukeskeiseen päätöksentekoon ja turvallisten reittien suosimiseen. Julkaisimme aiheesta kolme blogikirjoitusta, joissa korostettiin, että EU:n ulkorajoille kuolee liikaa ihmisiä, myös lapsia – eikä Suomen itärajasta saa tulla sellainen.

Vuoden lopussa osallistuimme paneelikeskusteluun Euroopan muuttoliikeverkoston järjestämässä konferenssissa Lapset muuttoliikkeessä – lapsen edun arvioiminen maahanmuutto­prosesseissa (emn.fi).

Aivoterveysohjelma

Koordinoimme Aivoliiton kansallisen aivoterveysohjelman Lapset ja nuoret -ikäryhmän kokonaisuutta. Pilotoimme Arabian peruskoulussa aivoterveyden kannalta suotuisaa kasvuympäristöä edistävää ja älypuhelinten rajoittamiseen liittyvää työskentelyä opettajien, vanhempien ja oppilaiden kanssa.

Julkaisimme blogin tästä yhteiskunnallisesti ajankohtaisesta aiheesta. Myös Lapsen Maailma -lehdessä julkaistiin teemaa käsittelevä artikkeli (lapsenmaailma.fi).

Lausunnot, kannanotot, kuulemiset

Annoimme runsaasti lausuntoja, toisinaan myös silloin, kun lausuntoa ei meiltä erikseen pyydetty. Lausuimme mm. oikeusministeriön ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimista koskevasta muistiosta ja korostimme, että sijaissynnytystä arvioitaessa lähtökohtana on oltava lapsen oikeuksien turvaaminen.

Keskusliitto oli valtioneuvoston asettaman työryhmän kuultavana liittyen valtioneuvoston tiedonantoon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Korostimme yhdenvertaisuus­suunnittelun merkitystä sekä rasismia kokevien lasten ja nuorten oikeutta tukeen.

Syksyllä Lastensuojelun Keskusliitto antoi lausunnot neljästä sosiaaliturvaa koskevasta esityksestä. Keskusliitto esitti huolensa lapsiperheköyhyyden lisääntymisestä ja muistutti lapsen oikeuksien komitean suosituksesta välttää köyhyysriskissä oleviin lapsiin kohdistuvia sosiaaliturvan leikkauksia.

Korostimme jälkihuollon merkitystä ja vastustimme jälkihuollon ikärajan laskemista. Olimme aiheesta myös sivistysvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana. Alkoholilain muuttamista käsitelleessä lausunnossa esitimme vakavan huolen siitä, että tuhansien lasten turvallinen lapsuus vaarantuu, jos alkoholin saatavuutta lisätään.

Vuoden lopulla yhdyimme YK:n lapsen oikeuksien komitean vaatimuksiin, jotka liittyivät Hamasin ja Israelin väliseen konfliktiin. Vaadimme, että toimet, joiden vaikutukset lapsiin ovat tuhoisia, lopetetaan. Lähetimme Petteri Orpon hallitukselle kirjeen, jossa kehotimme Suomen valtiota ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimiin lasten suojelemiseksi konfliktialueella.

Esittelimme ulkoministeriölle näkökulmia, jotka liittyivät Suomen tavoitteisiin ja painopisteisiin YK:n ihmisoikeus­neuvoston kokouksien alla. Korostimme, että lapsen oikeudet eivät toteudu itsestään osana ihmisoikeusagendaa, vaan niihin on kiinnitettävä erikseen huomiota. Vähemmistöjen oikeuksia puolustettaessa lapset tulee myös huomioida erikseen, sillä he kohtaavat moniperusteista syrjintää, eli heitä syrjitään samanaikaisesti monella syrjintäperusteella.

Kotoutumislain muutoksiin antamassamme lausunnossa vastustimme ilman huoltajaa tulleiden aikuistuvien nuorten tuen ikärajan laskemista. Korostimme esitettyjen muutosten vaikutuksia lapsiperheisiin: vanhempien kotoutumiseen ja sen myötä lasten hyvinvointiin ja koulutukseen.

Keskusliitto osallistui ihmisoikeustyötä tekevien järjestöjen verkostoon, joka seuraa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa. Toimintavuonna verkosto pyrki vaikuttamaan hallitusohjelman sisältöihin sekä seurasi YK:n sopimusten raportointia. Se tarkasteli myös valtion talousarviota ja hallituksen hankkeita ihmisoikeuksien näkökulmasta. Verkosto antoi yhteisen kannanoton sosiaaliturvan leikkauksista.

Kansainvälinen yhteistyö

Lastensuojelun Keskusliitolla oli edustaja Eurochildin hallituksessa. Keskusliitto osallistui myös Eurochildin järjestämään, Espanjan EU-puheenjohtajuus­kauteen liittyvään, lapsitakuu­teemaiseen National Partners’ Networkin tapaamiseen Valenciassa.

Keskusliitto osallistui Eurochildin koordinoimaan First years, first priority -kampanjaan (firstyearsfirstpriority.eu) (2022–2023). Kampanjaan liittyen julkaisimme Tutkimuksesta tiiviisti -artikkelin lasten yksityisistä sairauskulu­vakuutuksista ja raportin varhaiskasvatukseen osallistumisesta.

Teimme kansainvälistä yhteistyötä lastensuojelun laadun kehittämiseksi mm. IFCO-, FICE-, Ciac- ja Eusarf-verkostoissa sekä pohjoismaisissa lastensuojelu­verkostoissa.

FICE on kerännyt tietoa siitä, miten sijaishuollon laatu toteutuu eri puolella Eurooppaa. Keskusliitto keräsi kyselyllä tietoa sijaishuollon laadusta Suomessa ja toimitti sitä FICE:lle.

Pohjoismaiset lastensuojelupäivät (NBK 2024) järjestetään syksyllä 2024 Oslossa. Keskusliitto on osallistunut aktiivisesti päivien suunnitteluun.

Järjestimme henkilökunnallemme koulutuksen rasismista ja antirasistisesta työotteesta. Se liittyi prosessiin, jossa päivitettiin keskusliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® tartuttiin aiempien vuosien palautteeseen ja tuotiin vahvasti esiin yhdenvertaisuus-, syrjimättömyys- ja moninaisuus­näkökulmia läpi ohjelman, myös päälavalla.

Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:n Muudi-hankkeen kanssa toteutettiin Lapsen oikeuksien Instagram-tilillä Rasisminvastaisen viikon kampanja, jossa nostettiin esiin syrjinnän vaikutuksia lasten ja nuorten elämään ja kasvuun. Sen aikana muistutettiin myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ratifioiden maiden velvoitteista puuttua rasismiin ja sitoutua lapsen syrjimättömään kohteluun.

Erityisasiantuntijamme kirjoitti blogin vihapuheesta ja lapsista.

Lapsiperheköyhyys

Lapsiperheköyhyys oli teemana SuomiAreenassa laajalla järjestöyhteistyöllä järjestetyssä keskustelussa. Keskusliitto oli mukana suunnittelemassa keskustelun sisältöä ja toimi keskustelun moderaattorina.

Tilaisuuden valmistelu ja suunnittelu tapahtui EAPN:n lapsiperheköyhyys-teemaryhmässä.

Vaikutimme monella tapaa aktiivisesti lastensuojelun laadun ja resurssien kehittämiseksi. Julkaisimme alkuvuodesta yhdessä Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian kanssa Lasten suojelemisen nykytila ja tulevaisuus -selvityksen.

Toimitimme ja julkaisimme Näkökulmia sijaishuoltoon -oppaan, jossa lastensuojelun ammattilaisten ja kokemus­asiantuntijoiden tekstit vievät lukijan lähelle sijaishuollon arkea ja sen käytäntöjä. Julkaisimme myös Näkökulmia sijaishuoltoon -työkirjan.

Kuulimme ja osallistimme lastensuojelun asiakkaana olevia lapsia ja nuoria. Kokosimme Nuorten päivän terveiset ja Pienten lasten terveiset sisältävän Loisto Zine -pienlehden, joka julkaistiin Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® ja verkkosivuillamme. Työskentelimme yhdessä lastensuojelun kokemus­asian­tuntijoiden kanssa mm. kulttuuritaustaan, sukupuolen moninaisuuteen sekä laajasti sijaishuollon teemoihin liittyen. Olemme osa Kokemusasian­tuntijuus lastensuojelussa -verkostoa.

Lastensuojelun Keskusliiton viestintätoimikunta järjesti keväällä Lastensuojelun viestinnällinen teko -kilpailun ja palkitsi sosiaalityöntekijä Hannaleena Immosen sekä myönsi kunniamaininnan Lasumutsit-tilille. Lisäksi viestintätoimikunta koordinoi Miten vaikutan ja viestin lastensuojelusta -oppaan julkaisua. Lastensuojelun Keskusliitto pyrki vaikuttamaan jälkihuollon ikärajan laskemiseen ja vastusti hallituksen esitystä. Lausunnossaan keskusliitto vastusti ikärajan laskemista kahdella vuodella ja sitä, että hyvinvointialueen velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyisi viimeistään, kun nuori täyttää 23 vuotta.

Kokemus tiedoksi

Kokemus tiedoksi (KoTi) -hanke julkaisi Lastensuojelu asiakkaiden silmin -selvityksen, joka kokoaa yhteen yli 10 vuoden ajalta nuorten ja vanhempien lastensuojelun kokemustietoa. Selvitys tekee näkyväksi asiakkaan näkökulmasta lastensuojelu­palveluiden vaikuttavat ja merkittävät tekijät. Selvitystyötä hyödynnettiin myös osana Asiakkaiden ääni lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistuksessa -raporttia (pdf). Hankkeessa järjestettiin Erätauko-keskusteluja yhteistyössä Pesäpuu ry:n ja Erätaukosäätiön kanssa lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnan ajankohtaisista kysymyksistä.

Lapsen hyvinvointi palveluissa

Osallistuimme asiantuntijapanoksella MDI:n tutkimuskonsortioon lasten ja perheiden sosiaalipalveluiden varhaisen tuen tilannekuvan tuottamiseen (Lapso-hanke).

Kehitimme varhaiskasvatuksen, opetustoimen ja lastensuojelun yhteistyöprosesseja toteuttamalla yhdessä Varsinais-Suomen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen ja eOppivan kanssa videokokonaisuuden, jonka teemana oli huolten puheeksi ottaminen, sen juridinen tausta ja hyvät käytännöt. Videokokonaisuus liitettiin osaksi Varsinais-Suomessa kehitettyä perhekeskusajokorttia (e-oppiva.fi).

Varhaiskasvatus ja koulu

Osallistuimme Varhaiskasvatuksen maailmanjärjestö OMEP:in Euroopan kokoukseen ja konferenssiin, jotka järjestettiin 4.– 6.5.2023 Limassolissa Kyproksella. Lisäksi koordinoimamme Suomen OMEP-toimikunta järjesti pyöreän pöydän keskustelu­tilaisuuden teemalla Miten rakennamme hyvää varhaiskasvatusta pienille, alle 3-vuotiaille lapsille.

Väkivallaton lapsuus

Jatkoimme vaikuttamistyötä väkivallattoman lapsuuden turvaamiseksi. Teimme yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Ensi- ja turvakotien liiton ja Väestöliiton kanssa hakemuksen EU:n CERV-Daphne-välittäjähakuun hakemuksella: ”Make it visible – Joining forces in building a safe life for women and children”. Valitettavasti emme saaneet rahoitusta hankkeeseen.

Jatkoimme lapsiin kohdistuvan henkisen väkivallan esiintuomista ja järjestimme siitä ja kannustavasta vuorovaikutuksesta alaseminaarin Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä®. Pidimme aiheesta myös esityksen Sosiaalityön tutkimuksen päivillä. Osallistuimme Ruotsin Barnrättsdagarna-seminaariin ja kirjoitimme THL:n blogisarjaan blogit Lapset kokevat Suomessa enemmän henkistä väkivaltaa kuin Ruotsissa (thl.fi) sekä Lapsi ei pääse väkivallasta omin keinoin eroon (thl.fi).
Olimme mukana Väestöliiton koordinoimassa Kannustavan vanhemmuuden verkostossa ja osallistuimme Kansainvälinen vanhemmuuden päivä -kampanjaan julkaisemalla yhteisen kannanoton Vanhemmuudessa ei tarvitse pärjätä yksin.

Osallistuimme ACElife-tutkimuskonsortion (acelife.fi) sidosryhmä­työskentelyyn. Tutkimushanketta esiteltiin myös Lapsen Maailma -lehdessä (lapsenmaailma.fi). Lisäksi olimme mukana kansallisessa Väkivallaton lapsuus -toimenpide­suunnitelman ohjausryhmässä (stm.fi) ja Lanzaroten sopimuksen toimeenpano­suunnitelman seurantaryhmässä (valtioneuvosto.fi).

Lapsilla on oikeus turvallisuuteen ja yksityisyyteen myös digitaalisessa maailmassa. Edistimme yhteistyössä Eurochildin kanssa lapsen digiturvallisuutta Suomessa ja EU:ssa. Lähetimme muiden lapsijärjestöjen kanssa pääministeri Petteri Orpolle vetoomuksen (pelastakaalapset.fi), jossa pyydettiin tukemaan ehdotettua EU-asetusta lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Perhekeskustoiminnan kehittäminen ja vahvistaminen

STEA:n rahoittama Perheet keskiöön! -toiminta jatkui tavoitteenaan varmistaa, että järjestöjen osaaminen on perhekeskusten käytössä ympäri Suomen. Edistimme tavoitetta mm. koordinoimalla valtakunnallista Perheet keskiöön! -foorumia ja järjestöjen perhekeskusverkostoa.

Julkaisimme tilannekuvan siitä, missä hyvinvointialueilla mennään perhekeskus­kehittämisen ja järjestöyhteistyön suhteen. Teimme myös kaksi toimintasuositusta alueiden kehittämistyön tueksi sekä Järjestöt osana perhekeskuksia -yhteiskehittämisen työkalun. Aloitimme työkalun pilotoinnin hyvinvointialueilla.

Järjestimme viiden hyvinvointialueen toimijoille kohtaamispaikka­toiminnan laatua vahvistavaa koulutusta. Toteutimme Osallisuusviikon, jonka aikana haastoimme kohtaamispaikkoja vahvistamaan lasten ja perheiden osallisuutta.

Osallistuimme perhekeskus­toiminnan kansalliseen kehittämistyöhön mm. THL:n, DigiFinlandin (sähköinen perhekeskus) ja järjestöyhteistyö­kumppaneiden koordinoimien verkostojen kautta. Järjestimme yhdessä kansallisten kumppaneiden kanssa Valtakunnallisen Perhekeskuskonferenssin marraskuussa.

 

Lapset SIB

Lastensuojelun Keskusliitto jatkoi Lapset SIBin eli vaikuttavuus­investoimiseen perustuvan seitsemän kunnan ja kahdeksan hankkeen interventio­kokonaisuuksien (Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä perusaste, Jyväskylä toinen aste, Karkkila-Vihti, Lohja, Tampere ja Vantaa) koordinointia.

Ohjelmaan osallistui noin 500 lasta ja nuorta, jotka olivat iältään 0–24-vuotiaita. Tuen piirissä oli yhteensä lähes 1 000 lasta ja nuorta, kun lasketaan perheiden muutkin lapset mukaan. Koordinointi tarkoitti vuonna 2023 kunta- ja hyvinvointialuetyön lisäksi yhteistyötä neljän päätoteuttaja­kumppanin ja 23 asiakastyötä tekevän rinnallakulkijan sekä noin 50 lisäpalvelutuottajan kanssa.

Hyvinvointidatan perusteella lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi parani useilla osa-alueilla. Toteutimme asiakaskyselyn, jonka vastauksissa korostui rinnalla­kulkijuuden merkitys. Tuloksista kerrottiin Kohtaamista, kiitos! – Rinnalla kulkeminen on Lapset SIBin sydän -blogissa. Lisäksi aloitettiin SIBin webinaarisarja.

Vuoden loppuun mennessä lapsiin ja nuoriin oli investoitu rahaston kautta noin seitsemän miljoonaa euroa, ja vaikuttavuus­mittareiden mukaisia tulospalkkioita oli maksettu rahastolle noin kolme miljoonaa euroa. Hankkeen interventio­kokonaisuutta hallinnoitiin Lastensuojelun Keskusliitosta kahdella henkilötyövuodella.

Maahanmuutto­taustaisten lasten asema

Keräsimme ns. hiljaista tietoa kentältä siitä, millaisia haasteita ukrainalais­pakolaisilla on suomalaisissa perhepalveluissa ja osallistuimme keskustelu­tilaisuuksiin, joissa ukrainalaisille ja venäjänkielisille perheille jaettiin tietoa suomalaisesta lastensuojelusta. Kävimme keskusteluja pakolaisten parissa toimivien järjestöjen kanssa siitä, miten tulijoille voidaan tarjota oikeaa tietoa lastensuojelusta ja muista lapsiperhe­palveluista.

Pidimme Pakenevat ja turvaa hakevat lapset kunnassa -puheenvuoron Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tilaisuudessa. Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® aihetta käsiteltiin alaseminaarissa, jossa valotettiin maahanmuuttaja­perheiden tilannetta lastensuojelun asiakkaina sekä asiakkaan kohtaamia haasteita erityisesti ukrainalais­pakolaisten näkökulmasta.

Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa

Lastensuojelun Keskusliitto on osatoteuttajana SOILA-hankkeessa (Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa). Sen päätoteuttaja on THL ja toinen osatoteuttaja on Pesäpuu ry. Keskusliiton tehtävät hankkeessa liittyvät erityisesti vanhempien kokemustiedon hyödyntämiseen, hankeviestintään ja kolmannen sektorin organisaatioiden tukemiseen. Hanke alkoi 1.2. ja sen jatkosta on sovittu 31.1.2026 asti.

SOILA on koordinaatiohanke, joka liittyy ESR+ Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -erityistavoitteeseen. Koordinaatiohanke on tiedottanut rahoituksesta ja tukenut hakijoita kouluttamalla ohjelman teemoista ja sisällöistä yhteistyössä muiden hanketoteuttajien sekä ELY-keskusten kanssa.

Pyrimme vahvistamaan kaikella työllämme lasten ja nuorten omaa toimijuutta sekä tuomaan heidän ääntään esille yhteiskunnassa.

Lapsen oikeuksien viestintä

Keskusliitto jatkoi lapsen oikeuksien kansallisen viestintäverkoston koordinoimista, järjesti verkostotapaamiset, ylläpiti lapsen oikeuksien viestintäkanavia sekä organisoi yhteisiä viestintätoimia. Vuoden teemana oli lapsen oikeus hyvinvointiin (lapsenoikeudet.fi). #SaanVoidaHyvin #SaatVoidaHyvin. Teema näkyi sosiaalisen median ja median lisäksi mm. kauppakeskuksissa, joukkoliikenteessä ja kirjastoissa. Lapsen oikeuksien Tiktok-tili (tiktok.com) avattiin juuri ennen LOS-viikkoa.

Lapsen oikeuksien viikolle ilmoittautui ennätysmäärä toimijoita: 920 koulua, 1 900 varhaiskasvatusyksikköä sekä noin 350 vapaa-ajan toimijaa. Kouluun ja varhaiskasvatukseen toteutetuista oppimateriaaleista saatiin paljon positiivista palautetta. Lapsen oikeuksien viestintäverkosto julkaisi 20.11. päättäjäkannanoton Lapsella on oikeus voida hyvin – ja aikuisilla velvollisuus huolehtia siitä (lapsenoikeudet.fi).

Ilmasto

Keskusliiton ympäristö- ja ilmastotyötä vietiin eteenpäin monin tavoin. Osallistuimme lapsi- ja nuorisojärjestöjen ilmastoverkostoon sekä sen ympäristö- ja ilmastovaikuttamiseen. Kommentoimme YK:n lapsen oikeuksien komitean uutta yleiskommenttia nro 26 (2023) lapsen oikeuksista ja ympäristöstä sekä erityisesti ilmastonmuutoksesta. Julkaisimme keskusliiton verkkosivuilla blogit yleiskommentista sekä lasten ja nuorten huomioimisesta ympäristö- ja ilmastotoimissa.

Nuorten päivä

Järjestimme Nuorten päivän vammaisille ja erityistä tukea tarvitseville nuorille yhteistyössä Turun seudun Kehitysvammaisten tuki ry:n ja Auta Lasta ry:n kanssa Turussa. Nuorten terveiset ammattilaisille koottiin Loisto Zine -pienlehteen, joka julkaistiin Valtakunnallisten lastensuojelupäivien® yhteydessä keskusliiton verkkosivuilla.

Pienten lasten osallisuus

Keräsimme Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® ja Loisto Zine -pienlehteen lapsilta lyhyitä tarinoita, jotka liittyivät erilaisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja lupaan loistaa juuri sellaisena kuin on. Näissä pienten lasten terveisissä korostui erilaisuuden vuoksi kiusatuksi joutuminen. Mutta kun asiat selvitetään, on jokaisella mahdollisuus loistaa. Toimimme osana pienten lasten osallisuuteen liittyviä ammattilaisverkostoja.

Harrastaminen

Kesällä julkaistussa lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa oli Lastensuojelun Keskusliiton tuottama näkökulmakirjoitus harrastamisen kustannuksista. Aihetta käsiteltiin myöhemmin myös Alli Paasikiven säätiön podcastissa (soundcloud.com). Artikkeli ja podcast olivat jatkoa edellisenä vuonna julkaistulle selvitykselle Kuljeta, kannusta ja konkurssi – Lasten harrastamisen kustannukset ja Hopen harrastustuki.

Kansalliset dialogit

Osallistuimme kansallisten dialogien ydinryhmään (kansallisetdialogit.fi) ja sen kautta kansallisten dialogien mallin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kansallisilla dialogeilla rakennetaan ymmärrystä erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten yhteistyönä.

Lastensuojelun Keskusliiton toiminnan keskeinen edellytys on hyvä ja tiivis yhteistyö jäsenyhteisöjen kanssa. Hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä lakkautetut kuntayhtymät erosivat keskusliiton jäsenyydestä, mutta iloksemme kahdeksan hyvinvointialuetta liittyi liiton jäseniksi.

Keskusliiton vuosikokoukset pidettiin toukokuussa ja marraskuussa. Ennen varsinaisten kevätkokousasioiden käsittelyä puheenvuoron piti Kansallisen lapsistrategian toimisto otsikolla Kansallinen lapsistrategia – missä mennään nyt? Kevätkokouksessa valittiin ensimmäistä kertaa vaalivaliokunta, jonka tehtäväksi tuli tehdä syyskokoukselle esitys hallituksen ja tilintarkastajan vaaleihin. Syyskokouksessa puheenvuoron käytti lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen otsikolla Lapsen oikeudet ja jatkuva murros. Syyskokous valitsi hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.

Talous ja hallinto

Haastavien vuosien jälkeen vuosi 2023 oli taloudellisesti normaali. Epävarmojen taloudellisten vuosien jälkeen taloudenpito oli edelleen tarkkaa ja toimintakulut olivat varsin kohtuulliset. Kun Lasten Päivän Säätiö jakoi avustusta aiempia vuosia enemmän, jäi taloudellinen tulos reilusti ylijäämäiseksi.

Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

Vuoden teemana oli yhdenvertaisuus, monimuotoisuus ja oikeus olla oma itsensä. Työyhteisön kehittämissuunnitelman mukaisesti kouluttauduimme vihapuheesta, rasismista ja antirasistisesta työotteesta. Täydensimme koko henkilöstömme osaamista lapsen oikeuksien sopimuksesta. Päivitimme PowerPoint- ja sometaitojamme ja järjestimme kaksi Open Mondayta, joissa jokainen pääsi jakamaan osaamistaan. Johtoryhmä jatkoi johtamisvalmennusta BoMentiksen kanssa.

Toteutimme laajan työhyvinvointikyselyn, jonka perusteella vahvuuksiamme ovat merkityksellinen työ, sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä vastuu sekä esihenkilöiden arvojamme ja kulttuuriamme tukeva toiminta. Kehityskohteiksi nousivat mahdollisuus työpäivien etukäteissuunnitteluun ja työtehtäviin keskittymiseen, taukojen pitäminen sekä työskentelytilojen kehittäminen.

Toimimme tiiviissä yhteistyössä Eiran sairaalan kanssa. Solmimme yhteistyösopimuksen mielenhyvinvointia tarjoavan Auntien kanssa varhaisen tuen tarjoamiseksi henkilöstöllemme.

---

Työsuojelu ja yhteistoiminta

Päivitimme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmamme. Toteutimme vaarojen ja riskien arvioinnin, jonka seurauksena ryhdyimme parantamaan työskentelytilojen siisteyttä, valaistusta, äänieristystä ja innovatiivisuutta. Kouluttauduimme paloturvallisuudesta ja järjestimme sammutusharjoituksen. Loimme ja ylläpidimme yhteisöllisiä toimintatapoja. Työsuojelutoimikunta jakoi viikoittain vinkkejä palautumiseen. Työnantajan ja henkilöstön edustajat ylläpitivät säännöllistä vuoropuhelua. Työsuojelutoimikunta kokoontui kuusi ja yhteistoimintatiimi neljä kertaa.

Yhteistyö ja jäsenyhteisöt

Uusia jäseniä tuli vuoden aikana yhdeksän, joista kahdeksan oli uusia hyvinvointialueita. Kaksi jäsentä erosi liitosta. Hyvinvointialueet olivat erityisen kiinnostuneita osallistumaan neuvottelukuntien toimintaan. Keskusliitto jatkoi tiivistä yhteistyötä Lasten Päivän Säätiön kanssa. Keskusliiton edustajan toimikausi Lasten Päivän Säätiön hallituksessa päättyi.

Museo Leikin (museoleikki.fi) kanssa käynnistettiin yhteistyötä Puinen klassikko – Oy Juho Jussila 100 vuotta -pienoisnäyttelyn tiimoilta. Espoossa sijaitseva Museo Leikki perustettiin aikanaan Lasten Päivän Säätiön tuella Linnanmäelle, joten yhteistyö oli paluu keskusliiton juurille.

Neuvottelukunnat ja toimikunnat

Lastensuojelun neuvottelukunnan kokouksissa pohdittiin asiakaslähtöisen ja lapsen edun mukaista vallan käyttöä sekä lastensuojelun visiota ja luottamusta. Lastensuojelun neuvottelukunta toteutti kautensa lopussa syyskuussa opintomatkan Hollantiin. Se tutustui hollantilaiseen tapaan järjestää palveluita itseohjautuvissa organisaatioissa sekä lastensuojelun ja perheiden parissa työskentelevien järjestöjen, julkisten toimijoiden ja yritysten innovaatioihin, toimintamalleihin ja kokemuksiin.

Osallisuuden edistämisen neuvottelukunnassa työskenneltiin mielenkiintoisten alustuspuheenvuorojen sekä jäsenten omien kokemusten ja ajatusten pohjalta moninäkökulmaisesti lasten ja nuorten osallisuuden parissa. Osallisuutta lähestyttiin sen eri määritelmiin syventyen. Tarkastelimme myös sitä mahdollistavia rakenteita erilaisten menetelmien ja lapsiryhmien näkökulmasta.

Lapsi- ja perhepolitiikan neuvottelukunta käsitteli useita lapsia ja perheitä koskevia säädösmuutoksia ja ilmiöitä. Vuoden 2023 aikana pureuduttiin ylisukupolviseen syrjäytymiseen, neurokirjon lasten asemaan ja lastensuojelulain uudistukseen sekä tarkasteltiin tuoretta hallitusohjelmaa ja pohdittiin kansallisen lapsistrategian jatkuvuutta.

Keskusliitossa toimi vuonna 2023 kaksi toimikuntaa: viestintätoimikunta sekä OMEP-toimikunta. Viestintätoimikunta jatkoi työtään lastensuojelua koskevan viestinnän parissa järjestämällä muun muassa toimittajakoulutuksia ja kampanjoita. OMEP-toimikunta puolestaan on kansainvälisen varhaiskasvatusjärjestö OMEP:in (World Organization for Early Childhood Education) Suomen toimikunta.

Innovatiivinen viestintä

Vuoden aikana toteutettiin ja julkaistiin yhdeksän julkaisua (vuonna 2022: 7, vuonna 2021: 11, vuonna 2020: 4; vuonna 2019: 12; vuonna 2018: 7 ja vuonna 2017: 5), yhdeksän kannanottoa sekä 43 blogikirjoitusta. Keskusliiton viestintätoimikunta kokosi ja julkaisi Miten vaikutan ja viestin lastensuojelusta -oppaan avuksi lastensuojelun työntekijöille. Toimikunta palkitsi toista kertaa Lastensuojelun viestinnällisen teon.

Keskusliiton koordinoima Anna ääni lapselle -kampanja aktivoitui eduskuntavaaleissa heti alkuvuodesta järjestämällä Lasten vaalipaneelin yhdessä HS Lasten uutisten kanssa. Kampanja tarjosi lisäksi kansanedustajille tietoa lapset huomioivasta päätöksenteosta sekä mahdollisuuden ilmoittautua mukaan Ääni lapselle -ehdokkaaksi. Kampanjassa oli mukana 46 lapsi- ja perhejärjestöä.

Lapsen oikeuksien viikko (lapsenoikeuksienviikko.fi) kasvatti edelleen osallistujamääriään, ja siihen liittyvä kampanja näkyi kattavasti niin mediassa ja somessa kuin kouluissa, varhaiskasvatuksessa, erilaisissa tapahtumissa ja julkisissa tiloissa. Lapsen oikeuksien viestinnässä aloitettiin yhteistyö Reflektor-valofestivaalin kanssa (reflektor.fi).

Lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa jatkettiin viestintäyhteistyötä Lapset mukaan töihin -päivän (lapsetmukaantoihin.fi) kampanjan ja sivuston toteutuksen merkeissä. Lapsistrategian alasivusto siirrettiin Lapsen oikeuksien sivustolta omaksi sivustokseen.

Katso verkkosivustojen kävijämäärät -infograafi Infogramissa

Huom! Kävijämäärät eivät vastaa todellisia lukuja, sillä seurantaevästeistä voi kieltäytyä. 

Keskusliitto somessa ja mediassa

Keskusliiton tileillä seuraajamäärät ja sisältöjen tavoittavuus jatkoivat kasvuaan erityisesti Instagramissa ja LinkedInissä. Tavoitimme Instagramissa vuoden aikana 49 000 ja Facebookissa 74 000 tiliä. Facebookin tavoittavuus oli laskenut selvästi edeltävään vuoteen verrattuna mutta Instagramin kasvanut.

LinkedInissä sisältömme tavoittivat vuoden aikana yli 65 000 yksilöityä tiliä.

Viestipalvelu X:ssä tapahtuneet muutokset vaikuttivat myös keskusliiton näkyvyyteen. Sisältöjen tavoittavuus ja seuraajamäärä laskivat siellä.

Suosituimpia sisältöjä (IG + FB) olivat mm. Lastensuojelu asiakkaiden silmin -julkaisu, kuritusväkivaltaan liittyvä reels, eriarvoisuuteen liittyvä reels, lapsen oikeuksien viikon sisällöt sekä lastensuojelun viestinnällisen teon palkitseminen.

Lapsen oikeuksien viikko jatkoi kasvamistaan myös sosiaalisessa mediassa. Facebookissa viikon orgaaninen kattavuus oli 22 000 tiliä ja 22 000 maksetun mainonnan kautta. X/Twitter -julkaisuilla oli n. 20 000 näyttökertaa ja Instagramin kattavuus oli yli 62 000 tiliä. YouTubeen julkaistut aamunavausvideot ja YouTube Shorts -videot keräsivät 34 400 katselukertaa. Nuorten tavoittamiseksi Lapsen oikeuksien viestinnälle perustettiin myös TikTok-tili.

Keskusliitto mainittiin vuoden aikana verkkomediassa 215 kertaa. Osumien määrä nousi noin 16 % edellisvuodesta, jolloin keskusliitto mainittiin 185 kertaa (vuonna 2021: 374, vuonna 2020: 392 ja vuonna 2019: 297). Mediassa nousi alkuvuodesta erityisesti esiin Talentian kanssa tehty julkaisu lastensuojelun nykytilanteesta. Vanhempien käyttämistä kurituskeinoista nousi loppuvuodesta uutisointia, jossa viitattiin keskusliiton vuonna 2021 tekemään selvitykseen. Lisäksi Lapset mukaan töihin -päivän uutisointi erottui selvästi osumapiikkinä marraskuun lopulla.

Keskusliiton asiantuntijat näkyivät etenkin lastensuojeluun, lasten kaltoinkohteluun sekä alaikäisten lasten väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyvässä uutisoinnissa. Julkaisut saivat hyvin näkyvyyttä.

Kirjasto ja tietopalvelu

Keskusliiton kirjasto ja tietopalvelu palveli edelleen sekä henkilökuntaa että ulkoisia asiakkaita lastensuojeluun ja lasten, nuorten ja perheiden asemaan ja hyvinvointiin liittyvissä tiedontarpeissa.

Muutaman vuoden odotuksen jälkeen tietopalvelun henkilöresurssit saatiin syksyllä palautettua koronaa edeltävälle tasolle. Kahden tietoasiantuntijan voimin aloitettiin loppuvuodesta tietopalvelun ja erityisesti tiedon visualisoinnin kehittäminen. Näin voidaan entistä paremmin palvella lastensuojelun kenttää tarjoamalla vaikuttavaa, visuaalista ja tarkoituksenmukaista tietoa.

Lapsen Maailma

Lehdestä julkaistiin kahdeksan numeroa, joista ensimmäinen oli jaossa Educa-messuilla. Keväällä järjestettiin lehden avustajatapaaminen. Sekä lehden tilaajarekisteriä hoitava yritys että ilmoitusmyyntiyritys vaihdettiin. Lehden levikkimarkkinointia hoitavan yrityksen kanssa sovittiin, että se koettaa lisätä erityisesti digitilausten määrää, sillä paperin ja postituskulujen hinnat jatkoivat nousuaan.

Diakonissalaitoksen kummiperhetoimintaa esiteltiin interaktiivisessa artikkelissa (lapsenmaailma.fi), jossa suomalaisen ja ukrainalaisen perheen elämään pääsi tutustumaan kuuntelemalla ja lukemalla juttua suomeksi, ukrainaksi ja venäjäksi. Vuoden suosituin artikkeli oli Diagnoosina PDA (lapsenmaailma.fi), jolla oli sivukatseluita vähintään 9 479.

Katso Lapsen Maailman luvut -infograafi Infogramissa

Koulutustoiminta

Loppuunmyydyt Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® pidettiin Turun Logomossa teemalla Lupa loistaa. Palautteen mukaan osallistujat olivat tyytyväisiä päivien sisältöön ja järjestelyihin. Näyttelyasettajilta tuli hyvää palautetta järjestelyistä ja tilasta.

Loppuvuodesta järjestettiin myös Valtakunnallinen perhekeskuskonferenssi Paasitornissa Helsingissä yhteistyössä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kirkkohallituksen kanssa. Osallistujat pitivät tilaisuutta onnistuneena ja toivoivat sille jatkoa.