Lastensuojelun Keskusliiton säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Lastensuojelun Keskusliitto ry – Centralförbundet för Barnskydd rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan liiton nimestä käyttää epävirallista muotoa Central Union for Child Welfare. Lastensuojelun Keskusliitto voi käyttää epävirallisissa yhteyksissä lyhennettä LSKL.

2. Tarkoitus ja toimintamuodot

Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää lasten suojelua ja edistää yhteistoimintaa lasten suojelun alalla järjestöjen ja muiden yhteisöjen sekä näiden ja kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion viranomaisten kesken.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

1. seuraa alan kehitystä kotimaassa ja ulkomailla
2. tekee toimialaansa kuuluvia aloitteita ja esityksiä sekä antaa
   lausuntoja
3. osallistuu toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön
4. järjestää kokouksia, esitelmä-, luento- ja neuvottelutilaisuuksia
   sekä kongresseja
5. harjoittaa julkaisu-, tiedotus- ja tutkimustoimintaa
6. ylläpitää yhdistyksen tarkoitusperiä edistävää toimistoa
7. ylläpitää toimialansa tietopalvelua
8. suorittaa muita vastaavanlaisia yhdistyksen tarkoitusperiä
   edistäviä tehtäviä
9. tukee ja vahvistaa jäsenyhteisöidensä työtä

Yhdistyksellä on oikeus vastaanottaa testamentteja ja lahjoituksia, hankkia ja omistaa kiinteistöjä, harjoittaa kustannustoimintaa, korttien, merkkien, lelujen ja niihin verrattavien artikkeleiden myyntiä sekä asianomaisella luvalla toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia.

3. Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä

1. kunta, kuntayhtymä tai hyvinvointialue
2. rekisteröity yhdistys, säätiö tai uskonnollinen yhdyskunta, joka toimii lastensuojelun alalla tai muutoin edistää lastensuojelun kehittämistä ja jonka toiminta-alueena on koko maa tai kielellinen, kulttuurinen tai muulla vastaavalla tavalla määritelty väestönosa kokonaisuudessaan. Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä myös rekisteröity yhdistys, säätiö tai uskonnollinen yhdyskunta, jonka toiminta ei kata edellä kuvattua maantieteellistä tai muuta edellytystä, mutta jonka toiminnalla harkitaan muutoin olevan yleistä merkitystä lastensuojelulle. Toiminnan tulee olla vakiintunutta.

Ennen näiden sääntöjen voimaan tuloa saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Yhdistyksen hallitus hyväksyy kirjallisen hakemuksen perusteella uudet jäsenet. Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä päättää kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi lastensuojelun alalla erityisesti ansioituneen henkilön.

Yhdistyksen jäsenet suorittavat vuosittain syyskokouksen määräämän jäsenmaksun. Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua. Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa yhdistyksen jäsenen, joka toimii vastoin yhdistyksen tarkoitusta tai joka on laiminlyönyt jäsenmaksun
suorittamisen.

4. Yhdistyksen kokoukset

Kullakin jäsenellä on oikeus nimetä yhdistyksen kokoukseen yksi (1) edustaja. Edustajan valtuutus on toimitettava yhdistykselle ennen vuoden ensimmäistä yhdistyksen kokousta tai esitettävä viimeistään tämän yhdistyksen kokouksen alkaessa. Jokaisella äänivaltaisella jäsenellä on yhdistyksen kokouksessa yksi (1) ääni. Hallituksen jäsenillä ja toiminnanjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksissa.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin erikseen aina päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kirjallinen kokouskutsu sekä ilmoitus kokouksessa käsiteltävistä asioista on toimitettava jäsenille viimeistään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta. Mikäli etäosallistuminen on mahdollista, on tästä ilmoitettava kokouskutsussa ja annettava ohjeet osallistumisesta.

Yhdistyksellä on vuosittain kaksi varsinaista kokousta, kevät- ja syyskokous. Kevätkokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä huhti-toukokuussa ja syyskokous loka-marraskuussa.

Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, kun yhdistyksen jäsenet yhdistyksen kokouksessa niin päättävät tai kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää hallitukselta määrätyn asian käsittelyä varten.

Päätökseksi tulee se, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä, jollei näissä säännöissä muuta edellytetä. Äänten mennessä tasan vaalit ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nimeämällä edustajalla on läsnäolo- ja puhevalta yhdistyksen ja sen hallituksen kokouksissa. Yhdistyksen toiminnassa ja kokouksissa voi käyttää ruotsin kieltä.

5. Varsinaiset kokoukset

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kuluneen vuoden vuosikertomus
2. kuluneen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus
3. tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille
4. Seuraavan kevätkokouksen päättymiseen saakka voimassa olevan äänestys- ja vaalijärjestyksen hyväksyminen
5. muut kokouskutsussa mainitut asiat

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. toimintasuunnitelma ja talousarvio
2. seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruuden vahvistaminen
3. hallituksen puheenjohtajan valinta sekä hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta erovuoroisten tilalle
4. tilintarkastuksesta vastaavan tilintarkastusyhteisön valinta
5. hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioiden vahvistaminen
6. muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

6. Hallitus

Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja sekä kaksitoista (12) muuta varsinaista jäsentä, joista viimeksi mainituille valitaan kullekin henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenen ja puheenjohtajan toimikausi on kolme (3) vuotta. Hallituksen varsinaisista jäsenistä sekä heidän henkilökohtaisista varajäsenistään kolmasosa (1/3) on vuosittain erovuorossa. Hallituksen jäseneksi voidaan valita enintään kolmeksi
(3) täydeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

Hallitus valitsee keskuudestaan kalenterivuodeksi kerrallaan ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Hallitus ottaa itselleen sihteerin.

Hallitus kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Kokouskutsu on toimitettava hallituksen jäsenille vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta.

Kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kuusi (6) muuta jäsentä on paikalla. Päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan mielipide ratkaisee, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Hallituksen ja työvaliokunnan tehtävät

Hallituksen tehtävänä on

1. hoitaa yhdistyksen asioita lain, näiden sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti.
2. valmistella yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat sekä panna täytäntöön yhdistyksen kokouksen päätökset.
3. ottaa ja erottaa johtavat toimihenkilöt sekä määrätä heidän palkkansa ja tehtävänsä.
4. muutoinkin hoitaa, valvoa ja kehittää yhdistyksen asioita.

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, 1. varapuheenjohtaja, 2. varapuheenjohtaja ja hallituksen valitsema toimihenkilö, aina kaksi yhdessä.

Hallitus valitsee kalenterivuodeksi kerrallaan työvaliokunnan, johon kuuluvat puheenjohtajana hallituksen puheenjohtaja ja jäseninä toinen varapuheenjohtajista ja kaksi hallituksen keskuudestaan nimeämää jäsentä.

Työvaliokunta valmistelee ja hoitaa asioita hallituksen hyväksymän hallintosäännön mukaan. Hallitus valvoo työvaliokunnan toimintaa. Työvaliokunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta ja se on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kaksi muuta jäsentä on läsnä.

Hallitus voi asettaa avukseen toimikuntia valmistelemaan toimialansa
tehtäviä.

8. Toiminnanjohtaja ja muut toimihenkilöt

Keskusliitolla on toiminnanjohtaja ja muita tarvittavia toimihenkilöitä. Heidän valitsemisestaan, toimiajastaan ja tehtävistään hallitus voi määrätä hallinto- ja taloussäännössä.

Hallitus valitsee toiminnanjohtajan. Toiminnanjohtaja johtaa yhdistyksen toimiston työtä. Toiminnanjohtajan ja hallinto- ja taloussäännössä mainittujen johtavien toimihenkilöiden tehtävistä ja toimivallasta määrätään yhdistyksen hallituksen hyväksymässä hallinto- ja taloussäännössä sekä heidän työsopimuksissaan.

Toiminnanjohtajan työsuhteen ehdoista neuvottelee työvaliokunta ja muiden johtavien toimihenkilöiden osalta työvaliokunta toiminnanjohtajan esityksestä.

9. Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös on annettava tilintarkastajille maaliskuun 15. päivään mennessä. Tilintarkastajien tulee antaa tilintarkastuskertomus hallitukselle huhtikuun 15. päivään mennessä.

10. Sääntöjen muuttaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta voidaan tehdä yhdistyksen kokouksessa, jos kokouskutsussa on mainittu sääntöjen muuttamisesta ja vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä kannattaa muutosta.

11. Yhdistyksen purkaminen tai lakkauttaminen

Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä vähintään yhden (1) kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Kokouskutsuissa on mainittava yhdistyksen purkamisesta. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Jos yhdistys purkautuu, sen varat on käytettävä purkautumisesta viimeksi päättäneen kokouksen määräämällä tavalla yhdistyksen päämääriä edistävään tarkoitukseen.

Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi sen varat käytetään yhdistyksen päämääriä edistävään tarkoitukseen.