Hyppää sisältöön
Hae sivustolta
Perheet keskiöön! › Vaikutamme › Järjestöt osana perhekeskuksia
Perheet keskiöön!

Järjestöt osana perhekeskuksia

Useilla hyvinvointialueilla on otettu tärkeitä askeleita perhekeskusten vakiinnuttamiseksi. Työtä on tehty rakenteiden, yhteisten toimintatapojen ja käytäntöjen kehittämiseksi, mutta erityisesti käytännön yhteistyön rakentamisessa on vielä kehitettävää. Kokosimme yhteen tilannekuvan siitä, missä eri hyvinvointialueilla nyt mennään perhekeskuskehittämisen suhteen erityisesti järjestöjen näkökulmasta. Lisäksi esittelemme hyviä käytäntöjä järjestöyhteistyön vahvistamiseksi.

Miltä perhekeskuskehittäminen näyttää järjestöjen näkökulmasta?

Kartoitimme, missä hyvinvointialueilla mennään perhekeskuskehittämisessä vuonna 2024.

Karttamallisessa tilannekuvassa on hyvinvointialueittain koottu alueen perhekeskukset sekä perhekeskustoimintaa ohjaavat linjaukset, verkostot ja ohjausryhmät sekä keskeiset perhekeskus- ja järjestöyhteistyön yhteyshenkilöt yhteystietoineen. Lisäksi tilannekuvaan on koostettu tiedot keskeisistä järjestöyhteistyön rakenteista sekä lasten ja perheiden kanssa toimivien järjestöjen verkostoista.

Toivomme että näiden kirjausten avulla saamme avattua ratkaisuja, joita eri hyvinvointialueilla on tehty ja toivon mukaan tätä kautta lisättyä vuoropuhelua eri alueiden välillä.

Olemme kirjanneet joitakin toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla järjestötoimijat, hyvinvointialueet ja päättäjät voivat edistää järjestöyhteistyötä. Olemme myös koonneet hyviä toimintamalleja, joita alueiden perhekeskuskehittäjät voivat hyödyntää omalla alueellaan perhekeskuskehittämisessä.

Tilannekuvaa ja malleja on koostettu Perheet keskiöön! -toiminnan koordinoiman järjestöjen perhekeskusverkoston kanssa ja täsmennetty tarvittaessa hyvinvointialueiden muiden perhekeskustoimijoiden kanssa. Katsaus on tehty kevään 2024 tilanteeseen. Muutoksia tapahtuu edelleen ja päivitämme tilannekuvaa tarpeen mukaan.

Tilannekuva koostuu seuraavista:

  1. Karttamallinen perhekeskuskehittämisen tilannekuva hyvinvointialueittain
  2. Toimenpidesuosituksia järjestötoimijoille, hyvinvointialueille ja päättäjille
  3. Järjestöyhteistyötä edistäviä toimintamalleja:
    3.1 Järjestöt osana perhekeskusta -arviointityökalu
    3.2. Perhekeskuksen toimintasuunnitelma järjestöjen näkökulmasta
    3.3.Järjestöavustukset hyvinvointialueella
    3.4. Valtakunnallisten järjestöjen tarjoama toiminta ja palvelut hyvinvointialueiden käyttöön 
    3.5. Onnistuneen perhekeskusyhteistyön edellytykset

Käsitteet

Perhekeskus kokoaa hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin lasten ja perheiden parissa toimivien tahojen osaamisen, toiminnan ja palvelut yhteen. Yhteistyötä tarvitaan, jotta voidaan parhaalla mahdollisella tavalla vastata lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja tuen tarpeisiin. Lue lisää (thl.fi).

Järjestöt-käsitteellä viittaamme tässä erityisesti lasten ja perheiden kanssa toimiviin järjestöihin eli kaikkiin niihin järjestöihin, jotka järjestävät toimintaa, tukea tai palveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille.

1. Perhekeskuskehittäminen hyvinvointialueilla

Olemme koonneet alla olevaan karttaan hyvinvointialuekohtaiset tiedot siitä, missä kullakin hyvinvointialueella mennään sovittujen perhekeskusrakenteiden suhteen:

  • Miten hyvinvointialueen perhekeskustoiminta on järjestetty?
  • Millaisia perhekeskustoimintaa ohjaavia verkostoja ja linjauksia hyvinvointialueella on?
  • Ketkä ovat hyvinvointialueella keskeisiä perhekeskus- ja järjestöyhteistyön yhteyshenkilöitä?
  • Mitkä ovat järjestöyhteistyön rakenteet hyvinvointialueella?
  • Miten hyvinvointialueiden lasten ja perheiden kanssa toimivat järjestöt ovat verkostoituneet keskenään?

1. Perhekeskuskehittäminen hyvinvointialueilla

Olemme koonneet alla olevaan karttaan hyvinvointialuekohtaiset tiedot siitä, missä kullakin hyvinvointialueella mennään sovittujen perhekeskusrakenteiden suhteen:

  • Miten hyvinvointialueen perhekeskustoiminta on järjestetty?
  • Millaisia perhekeskustoimintaa ohjaavia verkostoja ja linjauksia hyvinvointialueella on?
  • Ketkä ovat hyvinvointialueella keskeisiä perhekeskus- ja järjestöyhteistyön yhteyshenkilöitä?
  • Mitkä ovat järjestöyhteistyön rakenteet hyvinvointialueella?
  • Miten hyvinvointialueiden lasten ja perheiden kanssa toimivat järjestöt ovat verkostoituneet keskenään?

Hyvinvointialuekohtaiset tiedot on koottu kunkin alueen perhekeskustoimijoiden (järjestöjen ja/tai perhekeskuskehittäjien) kanssa käymiemme keskustelujen ja mm. verkkosivuilla olevien tietojen pohjalta. Katsaus hyvinvointialueiden perhekeskustilanteeseen on tehty keväällä 2024. Tilanne elää jatkuvasti ja työn edetessä tilannekuvaa on tarpeen päivittää. Mikäli huomaat korjattavaa oman hyvinvointialueesi tiedoissa, ota yhteyttä: soile.honkala@lskl.fi.

2. Toimenpidesuosituksia järjestötoimijoille, hyvinvointialueille ja päättäjille

Nostamme esille muutamia keskeisiä huomioita ja suosituksia, joiden kautta on mahdollista varmistaa, että lasten ja perheiden kanssa toimivat järjestöt ovat jatkossa vielä nykyistä laajemmin ja vahvemmin osana hyvinvointialueille rakentuvia perhekeskuksia.

3. Järjestöyhteistyötä edistävät toimintamallit

Olemme koonneet toimintamalleja ja suosituksia, joita alueiden perhekeskuskehittäjät voivat hyödyntää omalla alueellaan perhekeskuskehittämisessä.

Toimintamallit ja Järjestöt osana perhekeskusta -työkalu on koostettu yhteistyössä Perheet keskiöön! -toiminnan koordinoiman järjestöjen perhekeskusverkoston kanssa. Suositukset ”Onnistuneen perhekeskusyhteistyön edellytykset” on koostettu yhdessä Uudellamaalla toimivien lasten ja perheiden järjestöjen verkoston kanssa.

3.1 Järjestöt osana perhekeskusta -arviointityökalu
3.2. Perhekeskuksen toimintasuunnitelma järjestöjen näkökulmasta
3.3.Järjestöavustukset hyvinvointialueella
3.4. Valtakunnallisten järjestöjen tarjoama toiminta ja palvelut hyvinvointialueiden käyttöön 
3.5. Onnistuneen perhekeskusyhteistyön edellytykset

Äiti ja tytär katsovat äidin kädessä olevia värikkäitä vaahteranlehtiä.

Kuva Laura Vesa

3.1 Järjestöt osana perhekeskukusta -työkalu on yhteiskehittämisen väline!

Mies ja nainen ovat pysähtyneet porkulautojen kanssa ja he tekevät ylävitoset. Taaempana pikkupoika katselee heitä ja hymyilee.

Kuva: Laura Vesa

Perhekeskuksen tehtävänä on vastata perheiden tarpeisiin yhteensovittamalla eri toimijoiden tuki ja palvelut. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että myös järjestöjen osaaminen, toiminta ja palvelut ovat kiinteä osa perhekeskuksia.

Järjestöt osana perhekeskuksia -arviointityökalu on yhteiskehittämisen väline. Sen avulla voidaan arvioida järjestöyhteistyön nykytilaa, tuoda näkyväksi vahvuudet ja kehittämisen tarpeet sekä asettaa tavoitetila, jota lähdetään yhdessä tavoittelemaan. Työkalu toimii välineenä kaikille perhekeskustoimintaa johtaville, kehittäville tai sitä toteuttaville tahoille.  Painopisteenä on eri toimijoiden välisen yhteistyön vahvistaminen, joten sitä voidaan hyvin hyödyntää myös silloin, kun perhekeskustoiminta ei ole alueella vielä vakiintunutta.  

Tutustu Järjestöt osana perhekeskusta -työkaluun

3.2 Perhekeskuksen toimintasuunnitelma järjestöjen näkökulmasta — Case Pohjois-Pohjanmaa

Perhekeskuksen toimintasuunnitelma on keskeinen asiakirja, joka ohjaa perhekeskustoiminnan kehittämistä hyvinvointialueilla. Kaikkien lapsille, nuorille ja perheille palveluja ja toimintaa tuottavien tahojen on oltava mukana valmistelemassa toimintasuunnitelmaa, jotta se voi toimia konkreettisena, eri toimijoiden yhteistyötä vahvistavana asiakirjana.

Perhekeskuksen toimintasuunnitelma järjestöjen näkökulmasta -dokumentissa avaamme tarkemmin, mitä perhekeskuksen toimintasuunnitelman yhteinen työstäminen käytännössä tarkoittaa ja millaisia asioita on tärkeä huomioida. Case-esimerkkinä on Pohjois-Pohjanmaa, jossa toimintasuunnitelma työstettiin syksyllä 2022.

Tutustu Perhekeskuksen toimintasuunnitelma -dokumenttiin (pdf)

Keltatakkinen nainen ja sinitakkinen tyttö seisovat jäähallissa curlingharjojen kanssa ja taaempana keltatakkinen mies on työntämässä curlingkiveä heidän suuntaansa.

Kuva: Laura Vesa

3.3 Järjestöavustukset hyvinvointialueella – mitä huomioida, kun lähdetään valmistelemaan tulevien vuosien avustuksia?

Hyvinvointialueilla ja kunnilla on velvoite edistää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, finlex.fi ). Käytännössä tämä tarkoittaa järjestöavustuksia, järjestöjen käyttöön tarjottavia tiloja sekä muuta tukea ja yhteistyötä.

Järjestöavustukset hyvinvointialueella -dokumentissa avaamme prosessia lasten ja perheiden kanssa toimivien järjestöjen näkökulmasta ja tuomme esille näkökulmia, jotka on tärkeä huomioida järjestöavustusten valmistelun seuraavilla kierroksilla. Lisäksi esittelemme muutamia onnistuneen prosessin kulmakiviä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen avustuskriteerien valmisteluprosessin pohjalta.

Tutustu Järjestöavustukset hyvinvointialueella -dokumentiin (pdf)

 

Harmaatakkinen nainen, mustatakkinen nainen ja lilatakkinen pikkutyttö ulkoilevat. Tyttö on miehen sylissä ja pitää kädessään keppiä. He katsovat poispäin kamerasta ja isä hymyilee,

Kuva: Laura Vesa

3.4 Valtakunnallisten järjestöjen tarjoama toiminnan ja palveluiden hyödyntäminen

""

Valtakunnalliset järjestöt tarjoavat valtavasti tukea ja palveluita, jotka on suunnattu kaikille perheille riippumatta siitä, missä päin Suomea he asuvat. Kun hyvinvointialueilla tiedetään näistä ja otetaan ne käyttöön, säästetään resursseja ja vältetään päällekkäistä työtä!

Kokosimme esimerkinomaisesti yhteen järjestöjen ja seurakuntien valtakunnallisesti tarjoamaa ihmis- ja parisuhteiden tukea, joka täydentää hyvinvointialueiden ja kuntien tarjoamia palveluita.

Lue lisää aiheesta

3.5 Onnistuneen perhekeskusyhteistyön edellytykset

Perhekeskuskehittäminen ottaa tärkeitä askeleita eteenpäin ja nyt on oikea hetki varmistaa, että järjestöt ovat mukana yhteistyön rakenteissa.

Järjestöt tekevät jo nyt paljon yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa, mutta siitä huolimatta perheet eivät aina löydä tarvitsemaansa tukea ja apua. Tämä johtunee siitä, että emme tunne toistemme työtä riittävästi eivätkä hyvinvointialueen työntekijät osaa tästä syystä ohjata perheitä esim. järjestöjen toiminnan piiriin. Toisinaan esiintyy myös päällekkäistä työtä.

Yhteistyön rakentamisen tueksi Uudenmaalla toimivien lasten ja perheiden järjestöjen verkosto koosti suositukset onnistuneen perhekeskusyhteistyön edellytyksistä.  Suosituksista löytyy järjestöjen ehdotukset siitä, millaisten askeleiden kautta järjestöyhteistyötä ja käytännön yhteistyötä perhekeskuksissa tulee Uudellamaalla edistää. Suositukset koostuvat koko Uuttamaata koskevista yleisistä suosituksista sekä hyvinvointialuekohtaisista suosituksista.

Perheet keskiöön! -toiminta koordinoi verkostoa yhdessä Pienperheyhdistys ry:n (pienperhe.fi) kanssa.

Onnistuneen perhekeskusyhteistyön edellytykset / Helsinki (pdf)

Onnistuneen perhekeskusyhteistyön edellytykset / Vantaa ja Kerava (pdf)

Onnistuneen perhekeskusyhteistyön edellytykset / Länsi-Uusimaa (pdf)

Onnistuneen perhekeskusyhteistyön edellytykset / Itä-Uusimaa (pdf)

Onnistuneen perhekeskusyhteistyön edellytykset / Keski-Uusimaa (pdf)

 

Vanhemmat ja heidän nuori aikuinen tyttärensä seisovat syksyllä ulkona puistossa ja katsovat kameraan. Tytär ja vaimo ovat molemmat isän kainalossa.

Lisätietoa

Kaisu Muuronen

Erityisasiantuntija, kehittämispäällikkö

050 569 6697

Katso profiili

Soile Honkala

Viestintä- ja verkostokoordinaattori

050 5323 783

Katso profiili
Sulje