Älä käännä katsettasi – vihapuhetta tulee torjua niin sanoin kuin teoin

Vihapuhe ei ole vihaista puhetta, vaan vihaa lietsovaa viestintää. Se on vallankäyttöä, jota ei ole aina helppoa tunnistaa, eikä siihen ole aina helppoa reagoida. 23 järjestöä vetoaa tuoreessa kannanotossaan päättäjiin, jotta he eivät kääntäisi katsettaan pois vihapuheesta, vaan pohtisivat, millaista esimerkkiä he lapsille ja nuorille näyttävät. Lastensuojelun Keskusliitto on myös tuottanut kannanottoon liittyvän Älä käännä katsettasi -kampanjan sekä materiaalia, jota voi hyödyntää kuka tahansa, joka haluaa oppia tunnistamaan vihapuheen ja ymmärtämään sen vaikutuksia.

Vihapuhe ei ole pikku juttu, vaan iso asia. Se satuttaa yksilöä ja aiheuttaa turvattomuutta. Yhteiskunnan tasolla se tuottaa eriarvoisuutta vaientamalla tiettyjä ihmisryhmiä ja vääristämällä osallistumisen mahdollisuuksia. Äärimmillään se voi johtaa joidenkin ihmisryhmien epäinhimillistämiseen ja heihin kohdistuvaan väkivaltaan, mistä olemme nähneet viime aikoina useita vakavia esimerkkejä. Silloinkin, kun vihapuhe ei ole luokiteltavissa rikokseksi, se on haitallista. Sananvapauteen ei kuulu se, että voi loukata muiden ihmisten oikeuksia.

Siksi vihapuhe on tärkeää tunnistaa ja puuttua siihen kaikissa arjen ympäristöissä. Aikuisten on näytettävä lapsille ja nuorille hyvää esimerkkiä kunnioittavasta kielenkäytöstä, vihapuheeseen puuttumisesta sekä sen kohteeksi joutuneiden tukemisesta. Lasten ja nuorten tulee tietää, mitä vihapuhe on, millaisia vaikutuksia sillä on sekä miten sitä voidaan vähentää.

Päättäjillä on vihapuheen kitkemisessä erityinen vastuu, sillä he paitsi päättävät yhteisistä asioistamme, myös näkyvät ja kuuluvat jatkuvasti julkisessa keskustelussa. Lapset ja nuoret ottavat heistä mallia ja oppivat toimimaan ja puhumaan kuten he. Myös sanat ovat tekoja.

Vihapuhe on lapsille ikävän tuttua

Yleisin paikka, jossa lapset ja nuoret kohtaavat vihapuhetta ja syrjintää, on koulu, mutta niihin törmätään myös vapaa-ajalla, julkisessa liikenteessä ja sosiaalisessa mediassa. 15–19-vuotiaista jopa 34 % on kohdannut vuoden sisällä puhelimensa kautta vihapuhetta tai syrjiviä tai rasistisia sisältöjä (Kavi 2024, kavi.fi). Vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kokevat vihapuhetta huomattavasti muita enemmän (Kouluterveyskysely 2021, thl.fi). Suuri osa vihapuheen ja syrjinnän kokemuksista jää piiloon. Nuoret ilmoittavat kokemastaan vihapuheesta ja häirinnästä muita ikäryhmiä harvemmin (oikeusministeriö 2022, valtioneuvosto.fi).

Lastensuojelun Keskusliiton Älä käännä katsettasi -sivustolta löytyy tietoa, käytännön ohjeistuksia ja harjoituksia vihapuheen tunnistamiseen, sen kohtaamiseen ja siihen reagoimiseen. Materiaali on suunnattu erityisesti yläkouluikäisille nuorille sekä opettajille, mutta sitä voi hyödyntää kuka tahansa. Sivuston ja siihen liittyvän kampanjan sekä päättäjille suunnatun kannanoton sloganina on Älä käännä katsettasi, sillä jokainen kohtaa vihapuhetta joskus, ja jokaisella on vastuu puuttua. Vihapuheen tai syrjinnän kohteeksi joutuneille sivusto tarjoaa apua ja tuen lähteitä sekä ohjeita ilmoittamiseen eteenpäin.

Vihapuheeseen tulee aina puuttua

Lastensuojelun Keskusliitto vaatii yhdessä muiden järjestöjen kanssa 9.9.2024 julkaisemassaan kannanotossa, että yhteiskuntamme päättävässä asemassa olevat ihmiset pohtivat tarkkaan, millaista esimerkkiä he lapsille ja nuorille näyttävät, eivätkä käännä katsettaan pois silloinkaan, kun syrjivää ja satuttavaa puhetta käyttää vaikkapa oma puoluetoveri tai hallituskumppani. Vihapuheeseen voi olla vaikeaa puuttua, mutta se on välttämätöntä.

Jokainen ihminen voi omalta osaltaan pienentää vihapuheen vaikutuksia näkemällä, ymmärtämällä ja tukemalla sen kohteeksi joutuneita. Myös vastapuheella on merkitystä: positiivisilla viesteillä, jotka levittävät tasa-arvoa ja empatiaa. Mitä useampi puolustaa vihan kohteeksi joutuneita, sitä paremmin vihapuhe hukkuu vastapuheen alle. Siksi meidän jokaisen on oltava mukana.

”Kun kohtaa riittävästi vihapuhetta, siihen turtuu eikä enää jossakin kohtaa tajua sen olevan nimenomaan vihapuhetta. Se normalisoituu.” (Sitaatti selvityksestä ”Että puututtaisiin konkreettisesti”, oikeusministeriö 2022, valtioneuvosto.fi)

Vihapuhe ja nuoret Suomessa

• Lapset ja nuoret kohtaavat syrjintää ja vihapuhetta mm. koulussa, vapaa-ajalla, julkisessa liikenteessä ja somessa. Yleisin paikka vihapuheen kokemuksille on koulu tai oppilaitos. (Oikeusministeriö 2022, valtioneuvosto.fi)
• 8. ja 9. luokkien oppilaista 29 % on kokenut syrjivää kiusaamista ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin, kielen, vammaisuuden, perheen tai uskonnon vuoksi. Vähemmistöihin kuuluvat nuoret kohtaavat vihapuhetta huomattavasti muita enemmän. (Kouluterveyskysely 2021, thl.fi)
• Etninen tai kansallinen tausta oli ylivoimaisesti suurin viharikosten syy Suomessa vuosina 2020–2022 (oikeusministeriö 2022, valtioneuvosto.fi).
• Vihapuhetta esiintyy julkisilla suomenkielisillä alustoilla verkossa noin 150 000 viestiä kuukaudessa, suurin osa tästä keskustelupalstoilla (oikeusministeriö 2022, valtioneuvosto.fi).
• 68 % Suomen nuorista on törmännyt netissä johonkin ihmisryhmään tai yksilöön vihamielisesti tai halventavasti suhtautuviin viesteihin (Eurostat 2023, europa.eu).
• 60 % seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvista Suomessa on kokenut koulussa kiusaamista, vähättelyä, loukkauksia tai uhkailua identiteettinsä vuoksi (EU:n perusoikeusvirasto 2024, pdf).
• 63 % afrikkalaistaustaisista suomalaisvastaajista on kokenut rasistista syrjintää (EU:n perusoikeusvirasto 2023, europa.eu).
• Nuoret ilmoittavat kokemastaan vihapuheesta harvemmin kuin muut ikäryhmät (oikeusministeriö 2022, valtioneuvosto.fi).
• YK:n lapsen oikeuksien komitea on suosittanut (um.fi), että Suomi tehostaa syrjinnän ja vihapuheen torjuntaa. Myös Euroopan neuvosto on vaatinut Suomelta vihapuheen vastaisia toimia.
• EU:n perusoikeusviraston (europa.eu) mukaan Suomi koetaan yhdeksi Euroopan rasistisimmista maista.

Lisätietoja antavat:

Johtava asiantuntija Ira Custódio, ira.custodio@lskl.fi, p. 050 591 8525
Viestinnän ja vaikuttamisen johtaja Juuli Hurskainen, juuli.hurskainen@lskl.fi, p. 050 3533 480

Lue lisää:

• Älä käännä katsettasi -verkkosivusto: https://www.lskl.fi/vihapuhe/
• Älä käännä katsettasi – vihapuhetta tulee torjua niin sanoin kuin teoin -kannanotto päättäjille: https://www.lskl.fi/kannanotot/vihapuhetta-tulee-torjua-niin-sanoin-kuin-teoin/

Kannanotossa mukana ovat Lastensuojelun Keskusliiton lisäksi:

Barnavårdsföreningen, Ensi- ja turvakotien liitto, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ, Familia, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Nuorten Ystävät, Osallisuuden aika, Parasta Lapsille, Parisuhdekeskus Kataja, Pelastakaa Lapset, Perhekuntoutuskeskus Lauste, Plan International Suomi, Romano Missio, Sateenkaariperheet, Seta, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Sosiaalijohto ry, Suomen UNICEF, Suomen Vanhempainliitto, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt sekä Yhteiset Lapsemme