Alle 3-vuotiaiden lasten oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen tulee turvata

Hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen perusta luodaan jo aivan varhaislapsuudessa. Viime vuosikymmeninä varhaiskasvatusta on kehitetty Suomessa merkittävästi ja sen asema osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua on vahvistunut. Pienimmät lapset ovat kuitenkin jääneet vähemmälle huomiolle, ja kuitenkin mitä pienempi lapsi on, sitä merkittävämpää on esimerkiksi henkilöstön pysyvyys sekä sujuva yhteistyö kodin ja varhaiskasvatuksen välillä. Tämä edellyttää toimia niin kansallisella tasolla kuin kuntatasolla.

Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpiä hänelle varhaiskasvatuksessa ovat pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet niin aikuisten ja lasten välillä kuin vertaisryhmässä. Henkilöstön riittävyyteen liittyviä kysymyksiä on ratkottava kansallisella tasolla ja myös kaikkein pienimpien oikeus koulutettuun, kelpoisuusehdot täyttävään ja pysyvään henkilöstöön tulee pystyä turvaamaan. Alan pitovoimaa voidaan parantaa pitämällä huolta henkilöstön hyvinvoinnista sekä varmistamalla päiväkodin johtamisen edellytykset. Varhaiskasvatuksen henkilöstöä tulee kuulla, kun työolosuhteita kehitetään.

Henkilöstön vaihtuvuus ja lapsiryhmän kokoonpanon muutokset aiheuttavat ryhmään helposti levottomuutta ja turvattomuutta ja vaikeuttavat vertaisryhmän muodostumista. Ryhmän pysyvyys tulee huomioida koko toimintavuoden ajan, silloinkin, kun osa lapsista täyttää sen aikana kolme vuotta. Päätösten tulee perustua pedagogisiin ja lapsen hyvinvointia tukeviin perusteluihin, ei taloudelliseen tehokkuuteen.

Varhaiskasvatuksen erityisopettajien tukea tulee kohdentaa riittävästi myös pienimpien lasten tueksi. Tällä hetkellä tuen järjestelmää ja muotoja sovelletaan vain joiltain osin tai ei ollenkaan alle 3-vuotiaiden lasten kohdalla. Varhaisessa vaiheessa saatu tuki on yleensä lapsen kannalta vaikuttavinta ja resurssinäkökulmasta tehokkainta.

Tiivis ja toimiva yhteistyösuhde kotien kanssa on erityisen tärkeä lapsen varhaisvuosina, jolloin lapsen kehitys ja oppiminen on nopeaa. Tätä varten on varattava aikaa ja resursseja. Myös varhaiskasvatuksen ja muiden lapsiperheiden kanssa toimivien ammattilaisten, kuten lapsiperheiden sosiaalityön tai lastensuojelun, välinen yhteistyö on merkittävässä roolissa. Hyvinvointialueuudistuksen myötä monet yhteistyön tavat ovat muuttuneet, joten on varmistettava, että niiden rakenteet ovat kunnossa ja tiedossa.

Varhaiskasvatuspalveluiden käyttöön vaikuttavat niin erilaiset perhevapaat kuin työelämän käytännöt. Jotta vanhemmat voivat itselleen sopivalla tavalla sovittaa yhteen perheen ja työn vaatimuksia, tulee varhaiskasvatuspolitiikkaa, perhevapaajärjestelmää ja työelämän joustoja käsitellä kokonaisuutena. Tämä edellyttää tiiviimpää kansallisen tason yhteistyötä eri ministeriöiden, muiden kansallisen tason toimijoiden ja hallituskausien välillä.

Parhaimmillaan toimiva varhaiskasvatuksen kokonaisuus turvaa lapsen oikeutta hyvinvoivaan perheeseen, hyvään hoitoon ja varhaiskasvatukseen, edistää vanhempien mahdollisuutta yhdistää perhe- ja työelämä sekä lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen kokonaisvaltaisen kehittämisen tueksi tarvitaan kestäviä poliittisia päätöksiä!

Fakta: Alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatus Suomessa

• Viime vuosina alle 3-vuotiaiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on lisääntynyt. Tähän ovat saattaneet vaikuttaa esimerkiksi vanhempien aikaistunut siirtyminen työelämään sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin tehdyt tulorajojen nostot.
• Vuonna 2022 yksivuotiaista lapsista 42,3 prosenttia ja kaksivuotiaista lapsista 73,9 prosenttia osallistui varhaiskasvatukseen.
• Joissakin kunnissa kotihoidon tuen kuntalisän saamisen ehtona on, että perheen kaikki alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona, mikä rajoittaa vanhempien sisarusten oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen.
• Vuoden 2022 perhevapaauudistuksessa lisättiin muun muassa ei-synnyttäneelle vanhemmalle kiintiöidyn vapaaosuuden pituutta sekä vanhempainvapaan joustavuutta. Vanhempainvapaan jälkeen lapsella on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen.
• Varhaiskasvatuslain 4 §:n mukaan varhaiskasvatusta suunniteltaessa ja järjestettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Varhaiskasvatuksessa lapsen edun mukainen ratkaisu toteuttaa lapsen oikeuksia ja varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita.

Lastensuojelun Keskusliitto on julkaissut 3.6.2024 uuden politiikkasuosituksen, jonka on valmistellut keskusliiton yhteydessä toimiva kansallinen OMEP-toimikunta.

• Tutustu suositukseen: Miten alle 3-vuotiaiden lasten korkeatasoinen varhaiskasvatus varmistetaan?

Lisätietoja antavat:

Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa, OMEP-toimikunnan puheenjohtaja, milla.kalliomaa@mll.fi, p. 075 324 5552

Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Kaisu Muuronen, OMEP-toimikunnan sihteeri, kaisu.muuronen@lskl.fi, p. 050 5696697