Ei taikatemppuja vaan tukea – nuoret kaipaavat lastensuojelun jälkihuoltoon pysyvyyttä
Lastensuojelun jälkihuollon asiakas ponnistaa usein aikuisuuteen hyvin erilaisista lähtökohdista kuin muut ikätoverinsa. Nuori tarvitsee tukea, jota ei välttämättä ole lähipiirissä tarjolla. Yhteiskunnan on pystyttävä tasaamaan nuorten lähtökohtia hyvään aikuisuuteen investoimalla lastensuojelun jälkihuoltoon ja tuen pysyvyyteen.
Moni lastensuojelun jälkihuollon asiakas tarvitsee paljon tukea itsenäistyäkseen. Sijaishuollossa olleella nuorella voi olla takanaan lapsuudenaikaisia haavoittavia kokemuksia ja hänen tukiverkostonsa saattaa olla muita heikompi. Hyvin toimiva jälkihuolto voi varmistaa nuorelle oikean suunnan aikuistumiseen sekä ennaltaehkäistä myöhempää aikuispalveluiden tarvetta ja ylisukupolvista huono-osaisuutta.
Tässä tarvitaan palvelujärjestelmän yhteistä vastuunkantoa sekä tasalaatuista, mutta yksilöllisesti jokaiselle nuorelle räätälöityä palvelua. Jotta yksikään nuori ei jää asioidensa kanssa yksin, on jälkihuollon työntekijäresursseja vahvistettava ja pysyvyyttä lisättävä. Lastensuojelun jälkihuollon sisältöjä tulee kehittää aktiivisesti ja tutkittuun tietoon perustuen.
Lastensuojelun Keskusliitto julkaisee jälkihuollon politiikkasuosituksen sekä uuden julkaisun Ei taikatemppuja vaan tukea – Lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden suositus jälkihuollon kehittämiseksi. Julkaisutilaisuus järjestetään 14.3.2022 klo 13–15 yhdessä THL:n Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä Eteenpäin (YEE) -hankkeen kanssa. Lue lisää tapahtumasivulta ja ilmoittaudu mukaan. Tilaisuudessa julkaistaan myös THL:n valtakunnallinen raportti Ikkuna aikuistumiseen – Selvitys lastensuojelun jälkihuollon ja ilman huoltajaa maahan alaikäisenä tulleiden nuorten tuesta ja palveluista (julkari.fi) sekä kuullaan kokemusasiantuntijanuorten ajatuksia jälkihuollosta.
Nuoret tarvitsevat tukea perusasioihin
Jälkihuollon asiakkaana olevat nuoret kertovat tarvitsevansa tukea monenlaisiin arkisiin asioihin: oman kodin ja asioiden hoitamiseen sekä tärkeiden ihmissuhteiden vahvistamiseen. Arjen tuen lisäksi nuoret saattavat tarvita erikoistunutta osaamista omiin erityistarpeisiinsa liittyen sekä ohjausta esimerkiksi mielenterveyden hoitoon, opintoihin ja viranomaisasiointiin.
Sosiaalisten verkostojen merkitys korostuu itsenäistymisvaiheessa ja jälkihuollon avulla voidaan huolehtia siitä, ettei nuori jää yksin. “Kysytään nuorelta itseltä, keitä läheiset ovat: se voi olla myös joku muu kuin biologinen sukulainen”, eräs nuori vinkkaa Ei taikatemppuja vaan tukea -julkaisussa.
Nuoret peräänkuuluttavat jälkihuoltoon laadukasta johtamista ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimista. Työntekijät vaihtuvat lastensuojelun sijaishuollossa usein, mikä johtaa siihen, että nuorten saamasta tuesta puuttuu pysyvyys. Jälkihuollossa tulisi lähtökohtaisesti olla mahdollisuus jatkaa työskentelyä esimerkiksi sijaishuollosta tutun työntekijän kanssa. Nykyisin näin ei ole, vaan palvelujärjestelmän rakenteissa on palveluiden nivelvaiheisiin liittyviä tilanteita, jotka edellyttävät työntekijävaihdoksia.
“Kun on pitkä suhde työntekijään, on helppo hoitaa asioita yhdessä. Kun työntekijä vaihtuu, joutuu kertomaan kaikki alusta loppuun uudelle ihmiselle”, muistuttaa jälkihuollossa ollut nuori. ”Voi olla aika vaikeaa lähteä puhumaan, miten asiat ovat olleet.”
Kuinka jälkihuoltoa tulee kehittää?
Lastensuojelun Keskusliitto antaa politiikkasuosituksessaan useita suosituksia lastensuojelun jälkihuollon tilanteen parantamiseksi.
- Itsenäistyvän nuoren asuminen on turvattava. Tällä hetkellä osa lastensuojelun jälkihuollon asiakkaista on vailla riittävää asumisen tukea tai jopa asunnottomana.
- Jälkihuollon työntekijäresurssit on saatettava kuntoon. Kohtaamistyö edellyttää aikaa, mutta sekä sosiaalityön että sosiaaliohjauksen resurssit ovat monessa kunnassa riittämättömät.
- Ylisektorista yhteistyötä ja kokonaisvaltaista tukea tulee kehittää. Palvelujärjestelmä on nykymuodossaan hajanainen ja pahimmassa tapauksessa nuori tipahtaa palvelujen väliin.
- Yhdenvertaisuus palveluiden ja etuuksien saamisessa on varmistettava. Lastensuojelun jälkihuolto toteutuu hyvin vaihtelevasti eri kunnissa, vaikka siihen on lailla turvattu subjektiivinen oikeus.
- Työn sisältöjä ja työskentelytapoja tulee kehittää aktiivisesti, tutkimusperustaisesti ja yhdessä asiakkaiden kanssa. Kokemukseen perustuvan tiedon paremmalla hyödyntämisellä voidaan palveluita kehittää enemmän todellisia tarpeita vastaaviksi.
Fakta: Lastensuojelun jälkihuolto
- Lastensuojelun jälkihuollon avulla varmistetaan, että nuori saa sijaishuollon päättymisen tai avohuollon sijoituksen jälkeen riittävästi tukea. Oikeus jälkihuoltoon syntyy vähintään puoli vuotta kestäneen kodin ulkopuolisen sijoituksen kautta.
- Lastensuojelun jälkihuollon asiakas voi olla alaikäinen tai täysi-ikäinen. Suurin osa jälkihuollon asiakkaista on itsenäistymisvaiheessa olevia nuoria.
- Jälkihuollon päättymisen ikärajaa nostettiin vuonna 2020 21 ikävuodesta 25 vuoteen.
Tutustu julkaisuihin:
- Julkaisu: Ei taikatemppuja vaan tukea – Kokemusasiantuntijoiden suositukset lastensuojelun jälkihuollon kehittämiseksi
- Julkaisu: Politiikkasuositus: Lastensuojelun jälkihuollon asiakkaat tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Anna Tiili, anna.tiili@lskl.fi, p. 045 8989 544
Asiantuntija (lastensuojelu ja osallisuus) Johannes Jahnukainen, johannes.jahnukainen@lskl.fi, p. 045 231 6729
Kommentit (0)