Aluevaalit: Hyvinvointialueista on tehtävä heti lapsiystävällisiä

Juuri nyt rakennetaan uusia hyvinvointialueita, joille merkittävä osa kuntien tehtävistä tulee siirtymään. Nämä hyvinvointialueet tulee rakentaa alusta alkaen lapsen oikeuksia vahvistaviksi. Lapset, nuoret ja perheet on otettava mukaan palveluiden suunnitteluun, jotta palvelurakenteesta saadaan käyttäjien näkökulmasta toimiva. On helpompaa rakentaa alusta pitäen hyvää kuin korjata pieleen mennyttä jälkikäteen.

Uusien hyvinvointialueiden rakentamisessa on tärkeää ottaa heti alusta alkaen käyttöön lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat käytännöt, kuten lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi ja perhekeskustyö. Hyvinvointialueen asukkaille oleellista on, että apua saa silloin kuin tarve on ja palveluiden piiriin pääsee ilman kohtuuttomia jonoja. Pitkäaikaiset puutteet lastensuojelun resursseissa sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tulee korjata uusiin rakenteisiin siirryttäessä. Koronakriisi lisäsi katkoksia moniin lapsiperheiden tarvitsemiin palveluihin, eikä palvelukatkoksiin ole enää varaa.

Hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ jakautuu uudistuksen myötä eri hallinnon tasoille, jolloin on olennaista luoda toimivat yhteistyörakenteet, joissa myös järjestöt ovat mukana. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että lapsen oikeudet toteutuvat julkisissa palveluissa. Hyvinvointialueilla tarvitaan nimettyjä lapsen arjen, hyvinvoinnin ja oikeuksien asiantuntijoita, jotka sparraavat palvelujen kehitystä ja pitävät esillä lapsen oikeuksien näkökulmaa.

Lastensuojelun Keskusliitto on 9.11.2021 julkaissut laajan tavoiteohjelmansa aluevaaleihin 2022. Keskusliiton pitää tärkeänä, että hyvinvointialueiden rakentamisessa:

1. otetaan heti alusta alkaen käyttöön lapsibudjetointi ja lapsivaikutusten arviointi lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tiedolla johtamisen välineinä,
2. lapset, nuoret ja perheet osallistuvat palvelujen kehittämiseen sekä palvelun käyttäjinä että väestöryhmänsä edustajina,
3. lasten, nuorten ja perheiden palvelupolut ja -kokonaisuudet luodaan sujuviksi toisiaan tukeviksi yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa,
4. lastensuojelun laatu turvataan toimivilla rakenteilla ja riittävillä resursseilla,
5. lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelujen saatavuutta lisätään ja oppilas- ja opiskelijahuollon saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan,
6. perhekeskusten tarjoamat palvelut ja tuki ovat käytössä alueen jokaisessa kunnassa, niiden toiminta on riittävän yhdenmukaista ja yhteisesti linjattua,
7. varmistetaan, että järjestöt ovat kiinteä osa hyvinvointialueen palvelutuotantoa sekä HYTE-yhteistyörakenteita sekä
   turvataan järjestöjen julkinen rahoitus ilman katkoksia.

Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen on yksi suurimmista hallinnon uudistuksista, joka Suomessa on tehty, ja se tulee koskettamaan kaikkien kansalaisten palveluja. Uudistuksessa maahan perustetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirretään vuoden 2023 alusta lukien vastuu alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla 23.1.2022.

Sote-uudistus merkitsee valtavaa muutosta myös kuntataloudelle. Poliittisten päättäjien on pidettävä huolta siitä, että kunnille jää riittävät resurssit huolehtia lasten ja nuorten laadukkaista peruspalveluista, eli varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja harrastustoiminnasta. Muussa tapauksessa seurauksena on paitsi lisääntyvää huono-osaisuutta, myös kasvavaa korjaavien sote-palvelujen tarvetta.

Hyvinvointialueiden rakennustyö kannattaa tehdä heti huolella ja palveluiden käyttäjät huomioiden, jotta tarvetta korjailla huonoja rakenteita jälkikäteen ei tule. Nyt tehtävät ratkaisut tukevat parhaimmillaan hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointia pitkälle tuleviin vuosikymmeniin.

Lue lisää:

• Lastensuojelun Keskusliiton tavoiteohjelma, aluevaalit 23.1.2022
• Blogi: Viisi viisasta vinkkiä hyvinvointialueiden rakennushommiin

Lisätietoja:

• Toiminnanjohtaja Ulla Siimes, ulla.siimes@lskl.fi, p. 040 553 0981
• Johtaja, viestintä ja vaikuttaminen, Juuli Hurskainen, juuli.hurskainen@lskl.fi, p. 050 3533 480