Koronakriisi on nostanut perheiden stressitasoa

Perheet ovat lopen kyllästyneitä koronakriisiin, mutta noudattavat silti suosituksia tunnollisesti. Syksyn toinen epidemia-aalto vaikuttaa olleen perheille hieman helpompi kuin kevään ensimmäinen aalto, mutta stressiä koetaan aiempaa enemmän. Lasten lähiopetukseen osallistuminen saa perheiltä vahvan kannatuksen.

Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima Kaikille eväät elämään -avustusohjelma on julkaissut uuden raportin Paikoillaan pyörivä arki – Selvitys lapsiperheiden arjesta koronakriisin toisen aallon aikana. Selvitys on jatkoa keskusliiton kesällä julkaisemalle selvitykselle Paikoiltaan siirretty arki, ja siinä tarkastellaan koronakriisin vaikutuksia lapsiperheiden elämään vuoden 2020 aikana. Raportti perustuu kyselyyn, johon vastasi keväällä hieman yli 3000 ihmistä ja syksyllä 782 ihmistä.

Vaikka perheissä ollaan hyvin kyllästyneitä koronakriisiin ja siihen liittyviin rajoituksiin, vastaajat kertoivat suhtautuvansa viranomaisten ohjeisiin lähes poikkeuksetta tosissaan. Vielä syksylläkin kolme neljästä vastaajasta kertoi ottavansa ohjeet hyvin vakavasti.

Perheet ovat kokeneet koronavuoden 2020 stressaavana. Syksyllä kriisiin oli jo totuttu, eikä se herättänyt yhtä paljoa tunteita kuin keväällä: siitä kärsittiin vähemmän, mutta sen tarjoamasta perheiden yhteisestä ajasta myös nautittiin vähemmän. Stressin kokemus oli silti edelleen kasvanut. Erityisesti riskiryhmään kuuluvilla koronakriisi on vaikuttanut elämään ja arkeen: vähentänyt vapauksia ja lisännyt kustannuksia. Mahdollisuus etätyöhön on myös jakanut perheitä myös selvästi.

Lähiopetuksen ensisijaisuus sai syksyllä huomattavasti enemmän hyväksyntää kuin toukokuussa, jolloin lähikouluun palaaminen jakoi vastaajia tasaisesti. Syksyllä kolme neljästä vastaajasta piti päätöstä palata lasten lähiopetukseen hyvänä. Tyytyväisyyden syyksi mainittiin usein perheiden arjen sujuminen, eikä lähiopetusta arvioitu ainoastaan lasten oppimisen kannalta.

Koronavuosi heikensi ennestään huonosti toimeentulevien taloutta

Ennestään heikosti toimeentulevien talous heikkeni koronavuoden aikana suhteellisesti eniten. Kolmasosalla kyselyyn syksyllä vastanneista talous on mennyt heikompaan suuntaan, kymmenesosalla merkittävästi. Talouden tasapainoa on haettu toimeentulotuesta ja asuntolainan lyhennysvapaasta, mutta myös pikavippejä on otettu – syksyllä hiukan useammin kuin keväällä. Osa perheistä ilmoitti kuitenkin toimeentulonsa jopa parantuneen ja kriisi vaikuttaakin polarisoineen perheiden tilannetta ainakin jonkin verran.

Oman kotikuntansa vastaajat arvioivat selvinneen koronakriisin hoidosta pääsääntöisesti tyydyttävästi. Kouluarvosanoina kunnat saivat keskiarvokseen huhtikuussa 7,3, toukokuussa 7,4 ja syksyllä 7,3. Hallitus sai perheiltä koronan toisen aallon hoitamisesta huonommat arviot kuin ensimmäisen: kouluarvosanana hallituksen suoritus ensimmäisen aallon kanssa arvioitiin keskiarvolla 7,6 ja toisen aallon kanssa keskiarvolla 6,9, siitäkin huolimatta, että syksyn edetessä päätösvaltaa rajoitusten toteutuksessa siirtyi enemmän paikallistasolle. Riskiryhmiin kuuluvat ja miehet arvioivat hallitusta muita kriittisemmin. Harrastusyhteisöjen toteuttamille turvallisuustoimille perheet antoivat syksyllä luottamuksensa kouluarvosanalla 7,5.

Monet koronakriisin vaikutuksista tulevat näkyviksi vasta, kun rajoitustoimia aletaan purkaa. Pitkäaikaisia vaikutuksia voi olla esimerkiksi sillä, että osa lapsista on koronavuonna jättänyt harrastuksen aloittamatta tai jatkamatta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden heikentyminen voi näkyä vielä pitkään. Kriisin jälkeen on tärkeää pitää huolta siitä, että jokaisella lapsella ja perheellä on mahdollisuus palata normaalielämään yhdenvertaisesti.

Lue koko Paikoillaan pyörivä arki -selvitys

Lisätietoja:

Hankepäällikkö Petri Paju, Kaikille eväät elämään -hanke, petri.paju@lskl.fi, p. 050 578 0259