Lapset näkevät tilanteensa Suomessa aiempaa synkeämpänä
Lastensuojelun Keskusliiton kyselyn perusteella 10–17-vuotiaiden lasten ja nuorten ajatukset lasten tilanteesta Suomessa ovat aiempaa pessimistisempiä. Muutos aiempiin vuosiin on merkittävä ja tulee ottaa vakavasti. Lasten ja nuorten lisääntyvä paha olo on koko yhteiskuntaan pitkäaikaisesti vaikuttava ongelma, johon tulee vaikuttaa sekä poliittisella päätöksenteolla että jokaisen lapsen arjessa.
Kyselyn perusteella enää 55 % lapsista ja nuorista pitää lasten tilannetta hyvänä, kun vuonna 2017 sitä piti hyvänä 71 %, ja vielä vuonna 2021 68 %. Lastensuojelun Keskusliiton kyselyyn vastasi alkuvuonna 2024 lähes 15 000 lasta ja nuorta. Tulos on hyvin samansuuntainen muiden viimeaikaisten tutkimusten ja selvitysten kanssa. Turun yliopiston tutkimuksen (2024) perusteella etenkin tyttöjen ahdistusoireet ovat nousseet merkittävästi ja nuorilla on aiempaa enemmän vaikeuksia tunnetilojen hallinnassa, keskittymisessä ja muiden kanssa toimeen tulemisessa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksen (2024) perusteella puolestaan lapset kokevat maailman aiempaa turvattomammaksi.
Sukupuolten välillä on eroja. Pojista 64 % näkee lasten tilanteen hyvänä, tytöistä 50 % ja muista vain 34 %. “Muut” pitää tässä sisällään sekä ne, jotka ilmoittivat sukupuolekseen “muu” (2 % vastaajista) että ne, jotka eivät halunneet ilmoittaa sukupuoltaan (4 %). Tytöt ja muut ovat myös poikia enemmän huolissaan esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja epätasa-arvoisuudesta, kun taas pojat näkevät toimintaympäristössään enemmän mahdollisuuksia.
Ruotsinkieliset vastaajat näkevät lasten tilanteen valoisampana kuin suomenkieliset. Ruotsinkielisistä jopa 70 % pitää lasten tilannetta hyvänä, kun suomenkielisistä vastaajista näin ajattelee vain 53 %. Suomenkieliset lapset ja nuoret myös kokevat kautta linjan eri muutostekijöitä enemmän uhkiksi kuin ruotsinkieliset. Erityisen suuri ero on ilmastonmuutoksen osalta, jota suomenkielisistä lapsista ja nuorista 63 % pitää uhkana ja ruotsinkielisistä vain 50 %.
Kyselyssä nousi esille myös positiivisia kehityskulkuja. Lapset ja nuoret tunnistavat lapsen oikeuksien sopimuksen ja sen sisällön nykyisin kohtuullisen hyvin. 69 % on kuullut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta ja 62 % muistaa, että omassa koulussa on käsitelty lapsen oikeuksia. Uusien asioiden oppiminen on lapsista ja nuorista pääsääntöisesti kivaa, ja eniten he kokevat oppivansa kavereiltaan, perheeltään ja muilta läheisiltään, Internetistä sekä koulusta ja harrastuksista.
Ilmastonmuutos ahdistaa lapsia ja nuoria
Selvityksessä kysyttiin lasten ja nuorten näkemyksiä heidän toimintaympäristöään koskevista muutosilmiöistä. Selvästi eniten uhkana pidettiin ilmastonmuutosta (61 %). Lapset ja nuoret pitävät uhkina myös epätasa-arvoisuuden lisääntymistä (46 %) sekä talouden korostumista päätöksenteossa (34 %). Muut tuoreet selvitykset antavat samansuuntaisia tuloksia. Esimerkiksi Euroopan laajuiseen Europe Kids Want -kyselyyn (pdf) vastanneista lapsista 70 % oli huolissaan ilmastonmuutoksesta ja 69 % mielestä poliitikot eivät tee tarpeeksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Kyselyssä mukana olleista muutosilmiöistä lapset ja nuoret näkivät eniten mahdollisuutena monikulttuurisuuden, digitalisaation ja kansainvälistymisen. Erityisesti pojat pitivät kuitenkin kasvavassa määrin kansainvälistymistä myös uhkana. Kyselyssä ei ollut mukana pandemioita tai sodan uhkaa muutosilmiönä, mutta muista tutkimuksista tiedetään, että nuorten kasvaneella ahdistusoireilulla on vahva yhteys ulkoisten uhkien läsnäoloon (Turun yliopisto, 2024). Kysyttyjen muutosilmiöiden ulkopuolelta vastaajat arvioivat lasten asemaan vaikuttavan muun muassa ulkonäköpaineiden, kiusaamisen, rasismin, maahanmuuton, harrastusmahdollisuuksien puutteen sekä sosiaalisen median asettamat paineet.
Ilman hyvinvoivia lapsia ja nuoria meillä ei ole tulevaisuutta
Lastensuojelun Keskusliitto muistuttaa, että lasten ja nuorten hyvinvointia tukevia päätöksiä tarvitaan välittömästi. Lasten huoli omasta tilanteestaan on otettava vakavasti ja näihin hälyttäviin signaaleihin on pystyttävä vastaamaan, tai hinta tulevien sukupolvien hyvinvoinnille on korkea. Matalan kynnyksen avunsaanti on varmistettava ja lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen resurssit on turvattava.
Aina lapsen oikeudet eivät toteudu, kotona, koulussa tai muualla. Kyselyn perusteella lapset ja nuoret eivät tiedä, mihin he voivat olla yhteydessä, jos heidän oikeuksiaan on loukattu. Lapsi tarvitsee aina aikuisilta tukea oikeuksiensa puolustamiseen. Lapsen oikeuksien viikko 18.-24.11.2024 muistuttaa lapsia ja aikuisia lapsen oikeuksista sekä siitä, että lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. Tänä vuonna lapsen oikeuksien viestinnän teemana on oikeus oppimiseen.
On jokaisen aikuisen velvollisuus huolehtia siitä, että lapsilla ja nuorilla on tulevaisuus ja myös uskoa omaan tulevaisuuteensa. Arjen tasolla on tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella on lähellään turvallisia aikuisia, jotka kohtelevat oikeudenmukaisesti ja kuuntelevat aidosti. Lähes puolet (49 %) lapsista ja nuorista kokee selvityksen perusteella, että heidän mielipidettään kysytään liian harvoin heitä koskevissa asioissa.
Lastensuojelun Keskusliitto on toteuttanut vuosina 2017, 2021 ja 2024 selvityksen 10–17-vuotiaille lapsen oikeuksista, toimintaympäristöstä ja osallisuudesta. Selvitys toteutettiin verkkokyselynä, joka lähetettiin kaikkiin suomen- ja ruotsinkielisiin ala- ja yläkouluihin. Vuonna 2017 siihen vastasi yhteensä 4 588 vastaajaa, vuonna 2021 yhteensä 16 636 vastaajaa ja vuonna 2024 yhteensä 14 920 vastaajaa.
Lue lisää:
Lisätietoja:
Juuli Hurskainen, johtaja, viestintä ja vaikuttaminen, juuli.hurskainen@lskl.fi, p. 050 3533 480
Kommentit (0)