Lapsi tarvitsee huolenpitoa hyvään kasvuun

Lasten suojelun kesäpäivillä Kemin kulttuurikeskuksessa 4.–5.6.2019 tarkastellaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja syrjäytymisen riskiä monista eri kulmista. Mitkä ovat asiantuntijoiden mielestä ne keskeiset tekijät, joilla syrjäytymistä voidaan ehkäistä ja jokaisen lapsen oikeus hyvään elämään varmistaa?

– Oikotietä onneen ei ole, vaan hyvä elämä edellyttää hellää hoitoa, osaavaa huolenpitoa, ymmärtävää kasvatusta ja ehdotonta turvallisuutta, vastaa Elina Pekkarinen. Pekkarinen aloitti toukokuussa työnsä lapsiasiavaltuutettuna, mutta sitä ennen hän on tutkinut lastensuojelua, lasten ja nuorten syrjäytymistä ja nuorisorikollisuutta. Kemissä hän kertoo havainnoista, joita on tehty Syntymäkohortti 1987– ja 1997 -tutkimusten pohjalta lastensuojelun asiakkaana olevien lasten perhesuhteista. 

 Kohorttitutkimusten perusteella lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle ennustavat erityisesti vanhempien kouluttamattomuus, mielenterveyden ongelmat perheessä, äidin yksinhuoltajuus syntymän hetkellä sekä perheen taloudelliset vaikeudet. Nämä ovat asioita, joihin yhteiskunnan tulisi pystyä puuttumaan, jotta lastensuojelun tarvetta voidaan vähentää. 

Pitkälti samat tekijät ennustavat useiden tutkimusten mukaan myös suurempaa syrjäytymisriskiä nuorelle. Dosentti Tanja Äärelä Lapin yliopistosta on tutkinut syrjäytymisprosessia nuorten vankien kokemusten pohjalta. Nuorten vankien ongelmat ovat usein alkaneet varhain ja heidän elämäänsä on kasautunut kasvua ja kehitystä vaarantavia tekijöitä. Äärelä haastaa kouluja miettimään, miten ne voivat ehkäistä koulusta putoamista ja sitä kautta nuoren syrjäytymistä. 

 – Tärkeintä, mitä voimme kukin eri rooleissamme tehdä, on antaa tukea, välittämistä ja tunnustusta etenkin niille vanhemmille, jotka ohjausta ja tukea kasvatustehtävässään tarvitsevat, sekä kasvuikäisille, jotka käyttäytymisellään eniten oireilevat, Äärelä toteaa. – On huolestuttavaa, että meillä on nuoria aikuisia, jotka muistavat lapsuudestaan ja kouluvuosistaan ehkä vain yhden aikuisen, joka tuntui välittävän. Samassa ajassa, kun kohtaa toisen kielteisesti, ehtisi sen tehdä myönteisestikin! 

Apua tulee olla tarjolla välittömästi 

Soili Poijula on psykologi ja psykoterapeutti, joka on kehittänyt ja tutkinut traumatisoituneiden lasten ja nuorten hoitomalleja. Hänen mielestään kaikkein tärkeintä on, ettei lasta haavoiteta. 

– Kaikkien lasten perustarpeista huolehtiminen ja välittävä huolenpito tulee turvata. Lapsi pitää nähdä ja häntä tulee rakastaa omana itsenään, Poijula sanoo.  

 Jos lasta kuitenkin haavoitetaan, tulisi apua olla tarjolla välittömästi. Lapselle kehittyy aikuista suuremmalla todennäköisyydellä traumaperäisiä ongelmia ja stressihäiriöitä. Lastensuojelun henkilöstö kohtaa lasten traumoja päivittäisessä työssään, ja heillä on oltava valmiudet niiden käsittelemiseen. Kemin kesäpäivien puheenvuorossaan Soili Poijula keskittyy lastensuojelun henkilökunnan jaksamiseen ja resilienssin merkitykseen raskaassa työssä, jossa myötätuntouupumus uhkaa. 

 – Jokainen lapsi on yksilö, jonka kasvua, kehitystä ja kukoistamista jokainen aikuinen tukee omalla paikallaan lapsen verkostossa, Soili Poijula kiteyttää.  

 Näiden verkostojen on oltava kunnossa, jotta lasten oikeus hyvään elämään voi toteutua.  

Lasten suojelun kesäpäivät on kaksipäiväinen koulutustapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna 4.–5.6.2019 Kemin kulttuurikeskuksessa. Toimittajat ovat tervetulleita kuuntelemaan kaikkia puheenvuoroja, mutta ilmoittautumista etukäteen toivotaan. Koko ohjelma löytyy osoitteesta https://www.lastensuojelunkesapaivat.fi/.  

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:  

Viestintäpäällikkö Juuli Hurskainen, juuli.hurskainen @ lskl.fi, p. 050-3533480 
Viestinnän suunnittelija Tuuli Valo, tuuli.valo @ lskl.fi, p. 050-5721089