Petteri Orpon hallituksen säästöbudjetti heikentää lapsen oikeuksia

Hallitus sinetöi budjettiriihessä odotetun mukaisesti jo aiemmin tehdyt päätökset. Lastensuojelun Keskusliitto on pettynyt siihen, ettei hallituksella ollut halua torjua haitallisia lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvia leikkauksia.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista leikataan 80 milj. euroa jo ensi vuonna. Hallitus aikoo tämän vaalikauden aikana vähentää sote-järjestöjen avustuksia kolmanneksella eli 130 miljoonalla eurolla. Lastensuojelun Keskusliitto on tyrmistynyt hallituksen aikeista. 

Näin jyrkkä ja nopealla aikataululla tehty leikkaus heikentää järjestöjen tarjoamaa apua lapsille, nuorille ja perheille. Lähes joka kolmas sote-järjestö on lapsi- ja perhejärjestö. 

– Tämä on siis suora leikkaus lapsilta, nuorilta ja perheiltä. Järjestöt ovat avainasemassa matalan kynnyksen ja ennaltaehkäisevän tuen tarjoamisessa. On ilmeistä, että jonot hyvinvointialueen palveluihin kasvavat, kun järjestöjen toimintaa romutetaan, Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes sanoo.  

– Olemme esittäneet yhdessä muiden lapsi- ja perhejärjestöjen kanssa, että leikkauksia pienennetään, porrastetaan usealle vuodelle ja siirretään alkamaan hallitusohjelman mukaisesti vuodesta 2027. Näin järjestöillä olisi ollut paremmin aikaa sopeutua tilanteeseen. Toivomme, että eduskuntakäsittelyssä sote-järjestöjen leikkauksia vielä harkitaan. 

Hoitotakuun palauttaminen kolmeen kuukauteen, terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset ja lääkekorvausten pienentäminen heikentävät erityisesti vähävaraisten perheiden asemaa. Hallitus on perustellut velkaantumisen kasvun taittamista sillä, että “hyvinvointiyhteiskunnan palvelut – hyvät koulut, sosiaali- ja terveyspalvelut ja hoiva – voidaan turvata myös tuleville sukupolville.”  

– Lapset eivät voi odottaa parempia taloudellisia aikoja, vaan heidän lapsuutensa on tässä ja nyt. Olemme erittäin huolissamme siitä, miten massiivinen säästöbudjetti heikentää tämän päivän lasten ja nuorten hyvinvointia. Meidän ei pidä toistaa 90-luvun laman virheitä, Siimes sanoo. 

Hallitus lisää rahaa oppimisen tukeen, lastensuojelun hybridimallin kehittämiseen, nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan sekä mielenterveyden chat-palveluihin. Myös Lukutaito-hankkeeseen ja Lukulahja lapselle -kirjalahjaan osoitetaan rahoitusta. Lastensuojelun Keskusliitto pitää näitä toimia tarpeellisina ja kiittää niistä hallitusta. Kun samaan aikaan tehdään leikkauksia ennaltaehkäiseviin ja peruspalveluihin, lisäykset eivät kuitenkaan auta kääntämään painopistettä korjaavista palveluista perustason palveluihin. 

– Olemme pettyneitä siihen, että hallitus ei perunut aikeitaan purkaa varhaiskasvatuksen toimipaikkakohtaiset yhdenvertaisuussuunnitelmat ja paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Nämä säästöt ovat varsin merkityksettömiä verrattuna niiden aiheuttamiin haitallisiin vaikutuksiin. Varhaiskasvatuksessa on vahvistettava kaikkien lasten oikeutta yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen, ei heikennettävä. 

Lastensuojelun Keskusliitto vaatii, että jokaisesta budjettilaista tehdään huolellinen lapsivaikutusten arviointi ennen kuin lait lähetetään eduskuntaan. Lapsiin kohdistuvat vaikutukset on arvioitava tarkkaan, jotta päättäjät tietävät, millaisia seurauksia ehdotetulla lainsäädännöllä olisi. Nyt tehdyt päätökset on huomioitava osana jo aiemmin tällä hallituskaudella tehtyjä leikkauksia. Silti hallitus ei ole tehnyt arviota kokonaisvaikutuksista lapsiin ja perheisiin.  

– Suomi on sitoutunut YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen. Hallitus ei näytä huomioivan maailman laajimmin ratifioidun ihmisoikeussopimuksen velvoitteita. Valitettavasti hallitus heikentää lapsen oikeuksia näillä päätöksillä, Siimes toteaa. 

Lisätiedot

Ulla Siimes, toiminnanjohtaja, ulla.siimes@lskl.fi, p. 040 553 0981  

Heidi Järvenpää, erityisasiantuntija, heidi.jarvenpaa@lskl.fi, p. 040 515 8547