Pienten lasten osallistumisessa varhaiskasvatukseen on suuria alueellisia eroja

Kaikilla vanhemmilla tuloista, koulutuksesta ja asuinalueesta riippumatta tulisi olla samanlaiset mahdollisuudet saada lapselleen laadukasta varhaiskasvatusta. Uusi julkaisu valottaa 2–3-vuotiaiden osallistumista varhaiskasvatukseen eri puolilla Suomea.

Investointi lasten varhaisiin vuosiin kannattaa aina, sillä ensimmäiset vuodet luovat perustan koko elämälle. Varhaiskasvatus on suurelle osalle lapsista keskeinen elinpiiri, jossa luodaan vertaissuhteita, kohdataan merkityksellisiä aikuisia ja opitaan uusia taitoja.

On keskeisen tärkeää, että varhaiskasvatus järjestetään laadukkaasti ja turvallisesti jokaiselle lapselle, ja että jokaisella perheellä on mahdollisuus tehdä lapsensa hoitoa koskevat valinnat omista lähtökohdistaan käsin. Lastensuojelun Keskusliiton uusi julkaisu Pienten lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen – viisi näkökulmaa varhaiskasvatukseen tarkastelee 2–3-vuotiaiden osallistumisastetta varhaiskasvatukseen eri puolilla Suomea sekä siihen vaikuttavia tekijöitä.

Varhaiskasvatus, ollessaan turvallista ja laadukasta, tukee lapsen kasvua ja kehitystä, edistää tasa-arvoa ja kaventaa hyvinvointieroja. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että sen tulisi aina olla kokoaikaista, vaan myös osa-aikaratkaisuilla, avoimella varhaiskasvatuksella ja vuorohoidolla voidaan saada lapselle hänen kaipaamaansa kasvamisen tukea. Varhaiskasvatuksen järjestämisessä ja kuntien palveluohjauksessa on pystyttävä huomioimaan lasten ja perheiden erilaiset tarpeet. Esimerkiksi autoton yhden vanhemman perhe tarvitsee erilaisia ratkaisuja kuin autolla liikkuva kahden vanhemman perhe.

Osallistumisessa varhaiskasvatukseen, ja etenkin osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen, on Suomessa merkittäviä alueellisia eroja. Erot saattavat johtua kunnan palveluohjauksesta, johon tulee kiinnittää enemmän huomiota, mutta myös koulutus-, työ- ja kotouttamispolitiikkaan tulisi panostaa, jotta pienten lasten vanhemmilla on joka puolella maata aito mahdollisuus kiinnittyä työmarkkinoille. Joillakin alueilla myös palveluiden huono saavutettavuus voi estää varhaiskasvatukseen osallistumisen.

Osa-aikainen varhaiskasvatus ja muut joustavat hoitoratkaisut voivat helpottaa työ- ja perhe-elämän yhdistämistä, mikä on myös nykyisen hallituksen tavoitteena. Osa-aikaisessa hoidossa olevien lasten suuri osuus vaikuttaa kuitenkin samalla varhaiskasvatusryhmän rakenteeseen ja suhdelukuun, ja voi luoda omia haasteitaan toiminnan suunnittelulle. Varhaiskasvatuksen suotuisat vaikutukset toteutuvat vain, kun varhaiskasvatus on järjestetty laadukkaasti, turvallisesti ja pedagogisesti, ja sen resurssit ovat riittävät.

Suomessa moni asia on varhaiskasvatuksen järjestämisessä jo hyvin ja pienten lasten osallistumisaste varhaiskasvatukseen on korkea. Varhaiskasvatuksen laadusta tulee kuitenkin käydä enemmän julkista keskustelua, ja siihen tulee kiinnittää huomiota. On myös muistettava, että laadukas varhaiskasvatuskaan ei riitä, jos rakenteet eivät tue työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Kaikki politiikka on lopulta lapsipolitiikkaa, sillä kaikilla poliittisilla päätöksillä on vaikutuksia lapsiin.

Varhaiskasvatus Suomessa (tiedot vuoden 2021 joulukuulta)

• Vuonna 2021 suomalaisista 1—6-vuotiaista lapsista 75 % osallistui varhaiskasvatukseen. 2-vuotiaista 69 % osallistui varhaiskasvatukseen, 3-vuotiaista vastaavasti 83 %.
• Maakuntakohtaiset erot varhaiskasvatukseen osallistumisasteessa ovat merkittäviä. Osallistumisaste on pienin Etelä-Karjalassa (54 % 2-vuotiaista ja 67 % 3-vuotiaista) ja suurin Pirkanmaalla (75 % 2-vuotiaista ja 88 % 3-vuotiaista). Osallistumisaste nousee iän myötä, mutta erot maakuntien välillä säilyvät.
• Osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen osallistumisessa on vielä suurempaa alueellista vaihtelua. Suurin osuus osa-aikaisia on Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla (27 % kaikista varhaiskasvatukseen osallistuvista 2–3-vuotiaista) ja pienin Pirkanmaalla (4 %) sekä Päijät-Hämeessä (3 %). Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen yleisyys ei ole suoraan yhteydessä varhaiskasvatukseen osallistumisasteeseen.
• Perhepäivähoidossa olevien osuus kaikista varhaiskasvatukseen osallistuvista 2–3-vuotiasta on 7 %. Myös perhepäivähoidossa olevien osuudessa on alueellisia eroja. Vähiten perhepäivähoitoon osallistuvat 2–3-vuotiaat Uudellamaalla.
• Yhden vanhemman perheissä ja kahden vanhemman perheissä ei ole merkittäviä eroja 2–3-vuotiaiden lasten osallistumisessa varhaiskasvatukseen.
• Perusasteen koulutuksen saaneiden vanhempien lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen vähemmän kuin korkeammin koulutettujen. Yleisintä varhaiskasvatukseen osallistuminen on niillä lapsilla, joiden vanhemmalla on ylempi korkeakoulututkinto.

Julkaisussa tarkasteltiin Tilastokeskuksen aineistoa 2–4-vuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistumisesta Manner-Suomessa 1.12.2021. Lasten osallistumista varhaiskasvatukseen tarkasteltiin perhetyypin, äidin koulutusasteen, perheen tulojen sekä varhaiskasvatuksen järjestämis- ja toimintamuodon ja kokoaikaisuuden mukaisesti. Julkaisussa ei oteta kantaa siihen, minkä ikäisenä kunkin lapsen tulisi varhaiskasvatukseen osallistua.

• Lue koko julkaisu täällä: Pienten lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen: Viisi näkökulmaa
• Tutustu myös: Lastensuojelun Keskusliiton politiikkasuositus 4/2022: Lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen

Lisätietoja:

Harjoittelija Riikka Teeri (30.11.2023 asti), riikka.teeri@lskl.fi

Hankekoordinaattori Petri Paju, petri.paju@lskl.fi, p. 050 578 0259