Uusi selvitys havainnollistaa, miten lasten suojelun kustannukset kertyvät

Lastensuojelun Keskusliiton uusi julkaisu tarkastelee lasten suojelun kustannuksia ja niiden kertymistä. Tapausesimerkit havainnollistavat, miten lapsille ja perheille ajoissa annettu tuki on paitsi inhimillisesti oikein, myös taloudellisesti järkevää. 

Lasten suojelun keskeisten tunnuslukujen kehitys on kulkenut viime vuosina huolestuttavaan suuntaan. Kiireellisten sijoitusten ja tahdonvastaisten huostaanottojen määrät ovat jatkuvassa kasvussa, kuten lastensuojelun kustannuksetkin. Lastensuojelun Keskusliiton uudessa selvityksessä kuvataan kuuden tapausesimerkin kautta sitä, millä tavoin lasten suojelun kustannukset kertyvät.  

Tapausesimerkit ja niissä tehdyt laskelmat osoittavat, että ajoissa annettu ja todellisiin tarpeisiin perustuva tuki perheille on aina sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää. Kuvaukset perustuvat todellisiin tapahtumiin. Osaan kuvauksista on laskettu vaihtoehtoisia tapahtumien kulkuja ja arvioitu, mikä kokonaishinnaksi olisi tullut, jos apua olisi tarjottu ajoissa ja pitkäjänteisesti, henkilökohtaisiin tarpeisiin perustuen. 

Esimerkiksi ”Helenan” tapauksessa kokonaiskustannuksiksi muodostuu yhteensä 760 000 €, josta pääosa tulee lastensuojelun sijaishuollosta ja muista laitosmaisista palveluista sekä oikeuslaitoksen kuluista. Lastensuojelun avohuollon kustannukset ovat vain pieni osa kokonaisuudesta, kuten myös vanhemmille tarjottu terapia ja koulun erityisopetus. Mikäli Helena olisi saanut ajoissa tukea neuropsykiatriseen oireiluunsa, kustannukset olisivat laskelmien mukaan voineet olla noin 264 000 € eli noin kolmanneksen toisen vaihtoehdon kustannuksista. 

Tapauskuvaukset havainnollistavat, miten laitospainotteisille palveluille kertyy hintaa muutamassa vuodessa satoja tuhansia euroja. Samalla rahalla voitaisiin tukea lapsia ja perheitä intensiivisesti varhaisemmissa palveluissa huomattavasti pidempään. Esimerkiksi 4,5 kuukautta erityistason lastensuojelulaitoksessa vastaa kustannuksiltaan suhdeperustaista varhaista tukea jopa 12 vuodeksi (noin 82 000 €). Kuvatuissa tapauksissa ennakoivat, ehkäisevät ja varhaisen tuen palvelut maksavat noin 40–60 % korjaaviin palveluihin verrattuna. 

– Selvitys osoittaa suhdeperustaisen, pysyvän tuen merkityksen lapsille, nuorille ja perheille, sanoo hankekoordinaattori Petri Paju Lastensuojelun Keskusliitosta. – Lasten ja perheiden tukemisessa oikea-aikaisuus on tärkeää. Se sekä säästää euroja että on inhimillisesti oikein. Se ei ole helppoa tai yksiselitteistä, mutta ehdottomasti sen arvoista.  

Jokaisen lapsen elämä on ainutlaatuinen ja kallisarvoinen, ja jos se voidaan pelastaa, ei mikään hinta ole liikaa. Miten lasten suojelun kustannukset kertyvät II -julkaisu kuitenkin jättää jälkeensä kysymyksen: kun inhimillinen matalan kynnyksen tuki on myös kustannuksiltaan edullisempaa kuin apu, joka tulee liian myöhään, miksi emme onnistu kääntämään suuntaa? 

Lastensuojelun Keskusliitto on tarkastellut lastensuojelun kustannuksia edellisen kerran vastaavassa julkaisussa vuonna 2012. Kymmenen vuoden aikana sekä lastensuojelun kustannukset että kiireellisten sijoitusten määrät ovat edelleen kasvaneet. Erityisen paljon on lisääntynyt lastensuojeluilmoitusten määrä. Lastensuojelua ovat myös ravistelleet tragediat, joissa lastensuojelun asiakkaana olevia lapsia on menehtynyt.

Miten lasten suojelun kustannukset kertyvät II -selvityksen julkaisuwebinaari järjestetään keskiviikkona 29.1.2025 klo 13.00–14.25. Se on kaikille avoin ja maksuton tilaisuus, jossa on mukana julkaisun kirjoittajat sekä kokemusasiantuntija.

Faktoja lasten suojelusta 

• Lastensuojelulla tarkoitetaan lastensuojelulailla säädeltyä toimintaa; avohuoltoa, jälkihuoltoa ja sijaishuoltoa. Lasten suojelulla erikseen kirjoitettuna tarkoitetaan tämän julkaisun kontekstissa laajasti lapsille, nuorille ja perheille tarjottua tukea lasten kasvatuksessa.
• Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun, kiireellisesti sijoitetun tai väliaikaisen määräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella.
• Lastensuojelun avohuolto tukee lapsen vanhempia ja huoltajia lapsen kasvatuksessa. Avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia huostaanottoon nähden ja niistä vastaa hyvinvointialue.
• Suhdeperustaisella tuella tarkoitetaan ennakoivia, pitkäkestoisia ja yhdessä suunniteltuja toimia, joiden käytännön toteutuksesta voi vastata esimerkiksi rinnallakulkija tai ammatillinen tukihenkilö.
• Kodin ulkopuolelle oli vuoden 2023 aikana sijoitettuna 17 300 lasta eli 1,6 % lapsista. Kiireellisesti sijoitettuna oli 4 873 lasta. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 38 531 lasta. (thl.fi.)
• Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kokonaiskustannukset ovat nousseet noin neljänneksen vuodesta 2012. Miljardin euron raja ylittyi vuonna 2022.
• Avopalveluissa käyttökustannuksia on tilastoitu vuodesta 2015. Sen jälkeen kustannukset ovat kasvaneet reaalisesti noin 15 %. Avopalveluiden käyttökustannukset ovat noin kolmasosa lastensuojelun kokonaiskustannuksista (Sotkanet/THL). 
• Lastensuojelun järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lukien.  

Lisätietoja:

Lastensuojelun kustannukset ja lastensuojelun tunnuslukujen kehitys
Hankekoordinaattori Petri Paju, Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa -hanke, Lastensuojelun Keskusliitto
p. 050 578 0259
petri.paju@lskl.fi

Ennakoiva ja ehkäisevä lasten suojelu
Hankepäällikkö Riikka Westman, Lapset ja nuoret-SIB-ohjelma, Lastensuojelun Keskusliitto
p. 040 575 9115
riikka.westman@lskl.fi

Lastensuojelun avohuolto ja sijaishuolto
Erityisasiantuntija Julia Kuokkanen, Lastensuojelun Keskusliitto
p. 0505537417
julia.kuokkanen@lskl.fi