Analyysi: Miten lapset ja perheet huomioitaisiin budjetissa, jos puolueet saisivat itse päättää?
Miten lasten, nuorten ja perheiden tarpeet huomioidaan unelmien rahanjaossa? Miten rahat käytettäisiin, mikäli puolueet saisivat yksin ja itsenäisesti päättää? Hyvän tarkastelukulman tähän antavat eduskunnan syyskaudella julkaistut oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetit.
Hallituksen esitys valtion talousarvioksi on kompromissi, joka rakentuu hallituspuolueiden (Keskusta, Kokoomus ja Siniset) sekä budjettia valmistelevien virkamiesten näkemyksistä. Vaihtoehtobudjetit sen sijaan valmistelee kunkin oppositiopuolueen eduskuntaryhmä itsenäisesti, ilman kompromisseja. Ne ovat siksi mielenkiintoinen tarkasteluikkuna, miten lasten, nuorten ja perheiden asiat puolueissa arvotetaan. Tarkoitus on siis soveltaa lapsibudjetointia pintapuolisesti opposition vaihtoehtobudjetteihin.
Oppositiopuolueiden eduskuntaryhmät ovat julkaisseet vaihtoehtobudjettinsa eduskunnan syyskaudella ja ne on esitelty eduskunnan täysistunnossa 14.11.2018. Oppositioryhmät ovat tehneet myös vaihtoehtobudjetteihin liittyviä talousarvio-, laki- ja toimenpidealoitteita. Tämän tiiviin analyysin tarkoituksena on tarkastella, avata ja arvioida oppositiopuolueiden esittämiä vaihtoehtobudjetteja sekä niistä pidettyjä esittelypuheenvuoroja.
Sosiaalidemokraatit – Tulevaisuuden toivoa ja turvaa
Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne esitteli 14.11. eduskunnan täysistunnossa SDP:n vaihtoehtobudjetin ensi vuodelle. Hän vaatii parempia vaikuttavuusarviointeja, miten talouspolitiikka vaikuttaa naisiin, miehiin tai lapsiperheisiin. Tämä analyysi tulee siis tarpeeseen. Rinne myös vaati perhevapaauudistuksen toteuttamista välittömästi. Vaihtoehtobudjetissa ei kuitenkaan lisättäisi määrärahoja perhevapaauudistuksen toteuttamiseen, eli tästä lähtökohdasta SDP:n tavoitteena olisi kustannusneutraali malli perhevapaauudistukselle.
Rinteen mukaan tarvitaan varhaiskasvatusuudistus, jossa subjektiivinen kokoaikainen päivähoito-oikeus palautetaan, ryhmäkokoja pienennetään ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennetaan pienituloisilta. Nämä sisältyvät myös määrärahalisäyksinä SDP:n vaihtoehtobudjettiin. Tavoitteena SDP:llä on maksuton päivähoito, mutta se ei toteutuisi vielä ensi vuonna. Islannin mallin mukainen harrastustakuu ja kokonainen koulupäivä tuotaisiin myös Suomeen.
SDP esittää vaihtoehtobudjetissaan maksutonta toisen asteen koulutusta sekä pidennettyä oppivelvollisuutta. Ammatillinen koulutus saisi heiltä myös merkittävät lisämäärärahat (201,2 milj. €). He panostaisivat myös muun muassa nuorten osaamisohjelmaan sekä ammatilliseen työvoima- ja kotouttamiskoulutukseen (yhteensä 50 milj. €).
Kuntien peruspalveluihin SDP lisäisi valtionosuuksina kautta 250 miljoonaa euroa. Kuntien toimintamenoista lasten, nuorten ja heidän perheidensä osuus oli Kuntaliiton vuoden 2017 tilaston mukaan 33%, eli lapsille ja nuorille kohdistuva lisäys valtionosuuksiin olisi laskennallisesti 82,5 miljoonaa euroa.
Sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjetin lisäpanostukset olisivat yhteensä 1871,8 miljoonaa euroa, joista suoraan lasten ja perheiden palveluihin ja etuuksiin he osoittaisivat 530,3 miljoonaa euroa, joka on 28 % vaihtoehtobudjetin menolisäyksistä. Lisämenot rahoitettaisiin pääasiassa veromuutoksilla. Esimerkiksi ulkomaisten rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamille osingoille tulisi 5 % lähdevero (400 milj. €). Kuluja katettaisiin myös harmaantalouden ja verovälttelyn vastaisen ohjelman tuloksista kasvaneilla verotuotoilla (300 milj. €) sekä muilla verotuotoilla sekä hyödyntämällä Sitran tasetta (360 milj. €). Esitetyillä veromuutoksilla ei voida katsoa olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia lapsille, nuorille ja perheille. Lisäksi mainittakoon, että vaihtoehtobudjettiin sisältyvillä tuloeroja tasoittavilla toimilla olisi myös lapsiköyhyyttä vähentäviä vaikutuksia.
Perussuomalaiset – Oikeudenmukaisuuspaketti
Perussuomalaiset ovat tyytyväisempiä suomalaisten etuuksien ja palvelujen tasoon kuin muut oppositiopuolueet ja esittävät niihin vähiten lisäpanostuksia. Sen sijaan painopiste on verotuksen vähentämisessä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri nosti esittelypuheenvuorossaan esille lapsiperheiden verovähennyksen, nuorten mielenterveyspalvelut, oppisopimuskoulutuksen sekä lähi- ja kyläkoulut. Syksyn muissa budjettikannanotoissa lasten ja perheiden asiat eivät juuri nouse esille, mutta itse vaihtoehtobudjetti kuitenkin muistaa myös lapsia, nuoria ja heidän perheitään.
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa kannetaan huolta paitsi suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimisesta kouluissa ja varhaiskasvatuksessa, myös kouluympäristön terveellisyydestä, kohtuullisista ryhmäko’oista, kiusaamisen kitkemisestä sekä koulumatkojen pituudesta. Näihin haasteisiin vastattaisiin 60 miljoonan euron edestä. He esittävät myös uudenlaisia Koulurauha-asiamiehiä, joiden toimintaan he budjetoisivat 10 miljoonaa euroa. Esiopetuksen varhentamista viisivuotiaisiin he eivät kannata. Nuorisolle toisen asteen koulutuksen tason parantamiseen he osoittaisivat 70 miljoonaa euroa, erityisesti ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen lisäämiseen.
Perussuomalaiset nostavat lapsiperheiden köyhyyden esille vaihtoehtobudjetin teksteissä, mutta köyhyyttä vähentäviä esityksiä on kuitenkin vähänlaisesti. Lapsiperheiden toimeentuloa he vahvistaisivat ansiotuloverotuksen lapsivähennyksellä (70 milj.€), mutta vähennys ei kohdennu köyhimpiin perheisiin, joilla ei juurikaan ole tuloja. Vähävaraisten perheiden lapsille suunnattuun harrastustakuuseen he esittävät 2 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi noin 20 euroa köyhyydessä elävää suomalaista lasta kohden. Myös nuorten mielenterveystyö ja kiusaamisen ehkäisy saisi heiltä 10 miljoonaa euroa.
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin lisäpanostukset olisivat yhteensä 678 miljoonaa euroa, joista suoraan lasten ja perheiden palveluihin ja etuuksiin he osoittaisivat 222 miljoonaa euroa, joka on 33 % vaihtoehtobudjetin menolisäyksistä. Lisäksi perussuomalaiset keventäisivät verotusta 591,2 miljoonalla eurolla. Mikäli veronkevennykset katsotaan lisäpanostuksiksi, lasten ja perheiden palvelujen osuus laskee 17 % tasolle. Lisämenot ja veronkevennykset rahoitettaisiin pääasiassa leikkaustoimilla kehitysyhteistyöhön (-300 milj. €), maahanmuuttajien kotouttamiseen (-200milj. €) ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan ja vastaanottorahaan (-130vmilj. €) sekä EU-jäsenmaksuihin (-300 milj. €). Näillä leikkaustoimilla olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin Suomessa sekä kehitysmaissa. Perussuomalaiset myös lakkauttaisivat erillisen lapsiasiavaltuutetun toimen ja yhdistäisivät tehtävän tasa-arvovaltuutetun, yhdenvertaisuusvaltuutetun, tietosuojavaltuutetun ja tiedusteluvaltuutetun tehtävät saman katon alle yhdeksi oikeusturvataloksi. On lisäksi mainittava, että perussuomalaiset osoittaisivat 115 miljoonaa euroa asumiskustannusten alentamiseen, joka vaikuttaisi myönteisesti lapsiperheisiin, vaikka ei kohdennu erityisesti perheille.
Vihreät – Tulevaisuusbudjetti
Vihreiden väliaikainen puheenjohtaja Pekka Haavisto nosti ryhmänsä vaihtoehtobudjetin esittelyssä tavoitteeksi ilmastonmuutoksen torjunnan, koulutuksen sekä köyhyyden vähentämisen. Perheiden eriarvoisuutta vähentäviä esityksiä Haavisto nosti esille useita. Vihreät korottaisivat kotona lapsiaan hoitavien vanhempien vähimmäispäivärahoja ja sitoisivat ne indeksiin, tarjoaisivat maksutonta varhaiskasvatusta viisivuotiaille, alentaisivat peruskoulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksuja vähävaraisilta ja tekisivät toisen asteen koulutuksesta maksutonta. Haavisto korosti koulutuspanostusten tärkeyttä kaikilla asteilla.
Sanoista tekoihin, Vihreiden vaihtoehtobudjetissa korostuvat vahvat panostukset koulutukseen kautta linjan. Haaviston mainitsemien lisäksi he mm. palauttaisivat lapsille subjektiivisen oikeuden täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen, pienentäisivät ryhmäkokoja ja parantaisivat hoidon laatua. Peruskoulun laatua ja tasa-arvoa sekä peruskoulun päättävien tukiopinto-ohjausta parannettaisiin yhteensä 82 miljoonalla eurolla. Toisen asteen koulutus saisi 240 miljoonaa euroa. Koulutuspanokset olisivat yhteensä 771 miljoonaa euroa, joista lapsiin ja nuoriin kohdistuisi 477 miljoonaa euroa.
Koulutuspaketin jälkeen vihreiden vaihtoehtobudjetin toinen suuri menokokonaisuus on 609 miljoonan euron köyhyyspaketti, jossa muun muassa sidottaisiin Kelan maksamat etuudet takaisin indeksiin (118 milj. €). Vanhempainpäivärahojen osuus indeksisidonnaisista tuista on hallituksen antaman valtion 2019 talousarvioesityksen pohjalta 1,8%, eli osuus määrärahakorotuksesta olisi arviolta noin 2 miljoonaa euroa. Kuukausittaisia vähimmäispäivärahoja korotettaisiin 50 eurolla, mikä tekisi 20 000 minimipäivärahan saajalla yhteensä 12 miljoonaa euroa.
Vaihtoehtobudjetti sisältäisi perhevapaauudistuksen 5+5+5-mallin mukaisesti, mikä tarkoittaisi kotihoidon tukea vastaavan hoitorahan keston rajoittamista yhteen vuoteen, eli lyhentämistä noin vuodella. Lasten yksityisenhoidon tukea vihreät leikkaisivat 30 miljoonalla eurolla.
Vihreiden vaihtoehtobudjetin määrärahalisäykset olisivat yhteensä 1597,3 miljoonaa euroa, joista suoraan lasten ja perheiden palveluihin ja etuuksiin he osoittaisivat lisää nettona 706 miljoonaa (736 milj. € – 30 milj.€ ), joka on 44 % vaihtoehtobudjetin menolisäyksistä. Lisämenot rahoitettaisiin pääasiassa veroja kiristämällä: muun muassa osinkoveroa 240 miljoonaa euroa, haittaveroja, eli sokeri- muovi- ja lentoveroja 410 miljoonaa euroa. He myös leikkaisivat yhteensä 795 miljoonalla eurolla ympäristölle haitallisiksi arvioimiaan tukia, kuten esimerkiksi kilometri- ja työmatkakorvauksia sekä yritysten energiatukia. Veronkorotukset kiristäisivät taloudellista tilannetta lapsiperheillä, joiden vanhemmat käyvät töissä. Vihreät esittävät useita vähävaraisten taloudellista tilannetta helpottavia toimia, joiden hyödyt koituisivat myös vähävaraisten perheiden lapsille.
Vasemmistoliitto – Tasa-arvo, sivistys, ympäristö
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan puolueen vaihtoehtobudjetissa korostuvat tasa-arvo, sivistys ja ympäristö, jotka ovat heille tärkeimmät asiat. Esittelypuheenvuorossaan Andersson nostaa esille varsinkin tuloerot. Taloudellisesta noususta huolimatta köyhyyden ja huono-osaisuuden kierrettä ei ole onnistuttu katkaisemaan. Lapsiperheiden tuki, panostukset varhaiskasvatukseen ja toisen asteen koulutukseen ovat hänen mukaansa olleet riittämättömiä.
Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetissa perutaan työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan, kansan- ja takuueläkkeeseen, sairauspäivärahoihin sekä vammaistukeen kohdistuvat leikkaukset ja etuuksia korotetaan hiukan. Myös ansiosidonnaisen päivärahan heikennykset perutaan. (Yhteensä 293,5 milj. €). Vanhempainpäivärahaa ei Vasemmistoliitto mainitse erikseen, mutta oletamme siihen kohdistuvan vastaavan korotuksen kuin muihin indeksisidonnaisiin etuuksiin. Vanhempainpäivärahojen osuus indeksisidonnaisista tuista on hallituksen antaman valtion 2019 talousarvioesityksen pohjalta 1,8 %, eli osuus määrärahakorotuksesta olisi karkeasti arvioiden noin 5 miljoonaa euroa. Vanhempainvapaan 6+6+6-malliin on budjetoitu lisäksi 110 miljoonaa euroa.
Vasemmistoliitto palauttaisi vaihtoehtobudjetissaan subjektiivisen oikeuden täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen, parantaisi henkilöstömitoitusta sekä pienentäisi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja (276 milj. €). He myös peruisivat ammatillisen koulutuksen leikkaukset sekä tahtoisivat teettää selvityksen maksuttoman toisen asteen toteuttamisesta.
Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetin määrärahalisäykset olisivat yhteensä 1 232 miljoonaa euroa, joista suoraan lasten ja perheiden palveluihin ja etuuksiin Vasemmistoliitto osoittaisi lisää 406 miljoonaa, joka on 33 % vaihtoehtobudjetin menolisäyksistä. Vasemmistoliitto kattaisi esittämänsä menolisäykset pääasiassa kiristämällä verotusta. Yhteisöveroa korotettaisiin 20 prosentista 22 prosenttiin (406 milj.€), yli 100 000 euron vuositulojen verotusta kiristettäisiin uudella 34%-veroasteella (340 milj. €), laskemalla verovapaiden osinkojen normaalituottoraja kahdeksasta kolmeen prosenttiin (297 milj €) sekä luopumalla verotuksen yrittäjävähennyksestä (122 milj. €). Vasemmistoliitto esittää myös kilpailukykysopimukseen liittyvien budjettilakien ja maksumuutosten perumista (netto 650 milj. €).
Lisäksi todettakoon, että Vasemmistoliiton esittämät tuloeroja kaventavat esitykset vähentäisivät myös lapsiperheköyhyyttä ja että yli 400 miljoonan euron panostukset ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kestävän rakennemuutoksen edistämiseen olisivat myös investoimista lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Toisaalta kiristyvällä verotuksella sekä yritysten toimintaedellytysten heikkenemisellä olisi todennäköisesti kielteisiä vaikutuksia lapsiperheiden toimeentuloon sekä työllisyyteen.
Ruotsalainen Kansanpuolue – Pystymme parempaan
Puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin mukaan RKP tahtoo Suomesta maailman lapsiystävällisimmän maan. Vaihtoehtobudjetin esittelyssä hän esittää, että perhevapaauudistus on toteutettava 6+6+6-mallin mukaisesti, eli pidentämällä ansiosidonnaisia perhevapaita 18 kuukauteen saakka. Perhevapaauudistuksessa ei Henrikssonin mukaan pidä tavoitella kustannusneutraaliutta, vaan se saa maksaa. Vaihtoehtobudjetissa siihen on osoitettu 220 miljoona euroa. Hän korosti puheessaan myös panostuksia koulutukseen, mutta RKP:n vaihtoehtobudjetin määrärahaesityksissä koulutus ei korostu.
RKP tahtoo vaihtoehtobudjetissaan lisäksi kaikille kolme vuotta täyttäneille lapsille oikeuden neljän tunnin päivittäiseen maksuttomaan varhaiskasvatukseen. RKP korottaisi myös yksinhuoltajien lapsilisiä, alentaisi työn verotusta sekä käynnistäisi kansallisen mielenterveysohjelman, joka toisi lisää matalan kynnyksen vastaanottoja niin nuorille kuin aikuisillekin. Turvakodeille he osoittaisivat peräti 11 miljoonan lisämäärärahan.
RKP:n vaihtoehtobudjetin määrärahalisäykset olisivat yhteensä 1778,64 miljoonaa euroa, joista suoraan lasten ja perheiden palveluihin ja etuuksiin RKP osoittaisi lisää 451,64 miljoonaa, joka on 25 % vaihtoehtobudjetin menolisäyksistä. Lisämenot rahoitettaisiin pääasiassa kiristämällä arvonlisäveroa 0,5 prosenttiyksikköä (409 milj. €). Energiaverotuen vähennyksestä saataisiin 230 miljoonaa ja sote-uudistuksen valmistelun määrärahojen leikkaamisesta 145 miljoonaa euroa. Lisäpanostusten tuottamien dynaamisten vaikutusten osuus vaihtoehtobudjetin rahoituksesta on merkittävä: paremmasta työhyvinvoinnista RKP arvioi tulevan 170 miljoonan ja kotitalousvähennyksestä 145 miljoonan lisätulot. Vaihtoehtobudjettiin sisältyvien hyvien esitysten rahoitus näyttää olevan epävarmalla pohjalla, mikäli dynaamiset vaikutukset toteutuvat arvioitua vähäisempinä. Mikäli rahoituspohja pettää, kulut jäisivät valtion kasvavana velkana tulevien sukupolvien maksettavaksi. Kulutusverojen korotus sekä ensiasunnon oston verovapauden poistaminen olisivat kielteisiä muutoksia lapsiperheille.
Kristillisdemokraatit – Inhimillisempi ja kestävämpi Suomi
Kristillisdemokraatit ovat oppositiopuolueista tyytyväisimpiä hallituksen talousarvioesitykseen ja esittävät siihen vähiten muutoksia. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östmanin mukaan kristillisdemokraatit tahtovat esittää konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannetaan lapsiperheiden, sairaiden ja iäkkäiden asemaa. Hän korosti vaihtoehtobudjetin esittelypuheenvuorossaan toimenpiteitä, joilla parannetaan lapsiperheiden taloudellista tilannetta ja lääkkeenä mataliin syntyvyyslukuihin parannetaan perheiden tulevaisuudenuskoa. Keinoina Östman esitti tuloverotuksen lapsivähennyksen palautusta, lapsilisien tasokorotusta, 1 000 euron kertaluonteista vauvarahaa perheille sekä opintotuen huoltajalisän korotusta 150 euroon kuukaudessa. Nämä sisältyvät myös puolueen vaihtoehtobudjettiin.
Perhe-etuuksien korotusten lisäksi KD esittää varhaiskasvatuksen ja peruskoulun ryhmäkokojen pienentämistä sekä panostuksia koulutukseen ja osaamiseen eri tasoilla. Nuorten syrjäytymistä ehkäisevänä toimena he esittävät lisärahoitusta myös etsivään nuorisotyöhön, työpajatoimintaan ja oppisopimuskoulutukseen (15 milj.€).
KD:n vaihtoehtobudjetin määrärahalisäykset olisivat yhteensä 818,6 miljoonaa euroa, joista suoraan lasten ja perheiden palveluihin ja etuuksiin KD osoittaisi lisää 240,6 miljoonaa, joka on 29 % vaihtoehtobudjetin menolisäyksistä. Lisämenot rahoitettaisiin pääasiassa terveysvaikutteisia veroja kiristämällä: sokeriveroa 240 miljoonalla eurolla ja alkoholiveroa 70 miljoonalla eurolla. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus (128 milj. €) puolittuisi tai poistuisi, samoin opiskelijoiden asumistuen erillissäännökset (100 milj. €). Yleiseen asumistukeen palautettaisiin omaisuusraja (200 milj. €). Asumistuen heikennyksillä voi olla kielteisiä vaikutuksia lapsiperheiden taloustilanteen äkillisissä muutoksissa. Sokeriveron korotus voi myös kohdistua nimenomaan lapsiperheisiin, mutta ohjaa samalla perheitä kohti terveellisempiä kulutusvalintoja. Myös vihanneksille, juureksille ja hedelmille esitetty alennettu 10 prosentin arvonlisäverokantaa ohjaisi perheitä terveellisempään ruokavalioon. Alkoholiveron maltillisen korotuksen voidaan odottaa vaikuttavan myönteisesti lapsiperheisiin vähentyvänä alkoholinkäyttönä ja lisääntyvänä lasten turvallisuutena ja hyvinvointina.
(Laskelmissa ja arvioissa on pyritty yhteismitallisuuteen, mutta ne ovat silti luonteeltaan suuntaa-antavia arvioita. Tieteellistä tasoa ne eivät tavoita. Laskelmissa on koulutuksen osalta otettu huomioon panostukset varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen. Opintotuki, korkeakoulutus ja tutkimus ovat arvioinnin ulkopuolella kohdistuessaan täysi-ikäisiin. Arvioinnin ulkopuolelle on jätetty myös ne määrärahalisäykset, joiden hyödyn kohdentuminen eri väestöryhmiin on vaikeasti selvitettävissä. Mikäli panostus on vaihtoehtobudjetin kontekstissa merkittävä, on lapsiperheiden osuus pyritty kuitenkin arvioimaan, kuten esim. vanhempainpäivärahojen osuus indeksisidonnaisista etuuksista. Kirjoittaja pahoittelee mahdollisia epätarkkuuksia. Samalla hän toteaa, että lapsibudjetoinnissa on useimmiten lähdettävä liikkeelle epämääräisellä pohjalla, joka täsmentyy ja tarkentuu, kun menetelmää käytetään.)
Kommentit (0)