Ei enää hiljaisuutta! Kaltoinkohdeltujen ja väkivaltaa kokeneiden lasten ääni on kuultava

Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa turvassa. Silti moni lapsi kohtaa elämässään fyysistä ja henkistä väkivaltaa, eikä suurin osa kerro siitä eteenpäin yhdellekään turvalliselle aikuiselle. Ei enää hiljaisuutta -webinaarissa 16.3. pohdittiin keinoja tunnistaa lapsen kohtaama väkivalta ja saada kaltoinkohdeltujen lasten ääni kuuluville.

Yli kymmenen prosenttia 8.–9. luokkalaisista on Kouluterveyskyselyn mukaan kokenut fyysistä väkivaltaa. Heistä vain neljäsosa ilmoittaa kertoneensa väkivallasta luottamalleen aikuiselle. Lasten kohtaama väkivalta on edelleen usein tabu, josta lapsi ei uskalla kertoa. Lapsen kohtaama kaltoinkohtelu jää aivan liian usein tunnistamatta. Näin ei saa olla.  

Noin tuhat lasten ja nuorten kanssa työskentelevää ammattilaita osallistui 16.3.2021 Ei enää hiljaisuutta – miten saada kaltoinkohdeltujen ja väkivaltaa kokeneiden lasten ääni kuuluviin -webinaariin, jossa esiteltiin erilaisia tapoja työskennellä haastavissa tilanteissa ja ottaa lapset ja nuoret aktiivisesti mukaan väkivallan kokemuksen kanssa työskentelyyn. Osallisuuden kokemus voi helpottaa lapsen ja nuoren toipumista ja luoda toivoa tulevaisuuteen.

Tilaisuuden avasi Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Annukka Paasivirta, joka nosti esille, kuinka tärkeää ja samalla vaikeaa meidän aikuisten on kuulla ja tunnistaa lapsen hätä.

– Se on kuitenkin mahdollista ja siihen on pystyttävä, Paasivirta painotti. – Me haluamme luoda vaihtoehtoja hiljaisuudelle. Lapsen kohtaamasta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta ei tule vaieta.

Toimivia menetelmiä on monia

THL ja Pesäpuu ovat kehittäneet yhdessä satukirjamenetelmää (Kirahvi Mainion tarinat) väkivallalle altistuneiden 3–5-vuotiaiden lasten kanssa työskentelyyn. Pientenkin lasten kokemukset on mahdollista tavoittaa, totesi Pesäpuun kehittämispäällikkö Susanna Kalliola, ja heidän ääntään on kuultava väkivaltaan liittyvässä yhteiskunnallisessa keskustelussa.

– Vaikeiden asioiden käsittely on lapsille vaikeaa ja siksi se on tehtävä pienissä erissä, Kalliola muistutti. – Väkivaltaa on kuitenkin tärkeää sanoittaa kaiken ikäisten kanssa, jotta se tunnistetaan väkivallaksi.

– Väkivaltaa kokeneet lapset tarvitsevat eniten suojelua ja apua selviytyäkseen kokemuksistaan, muistutti Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen.

Näiden lasten suojelu on pettänyt pahasti ja he tarvitsevat yhteiskunnan, ammattilaisten ja vanhempiensa huomiota kipeimmin. Aikuisen tehtävänä on luoda turvallinen ilmapiiri, jossa lapsi uskaltaa kertoa kokemuksistaan, kertoa lapselle hänen oikeuksistaan sekä opettaa turvataitoja.

Nuorten kokemus jää usein piiloon 

Nuoret kokevat, etteivät aikuiset tunnista tai halua tunnustaa väkivallan olemassaoloa lasten ja nuorten elämässä. Kokemuksia ei selvitetä riittävästi, niistä ei kysytä ja niiden parissa ei työskennellä. Ensi- ja turvakotien liitto, THL ja Pesäpuu ovat vuodesta 2017 lähtien järjestäneet Nuorten väkivaltafoorumeita, joissa tarjotaan nuorille turvallinen tila jakaa omia ajatuksia ja kokemuksia saman kokeneiden kanssa.  

Onni Westlund Pesäpuusta toi webinaariin nuorten terveisiä väkivaltafoorumeista. Nuoret ovat nostaneet esille, että väkivaltaa normalisoidaan ja sen kokemuksia vähätellään kielenkäytöllä (”pojat ovat poikia”, ”se oli vaan läppä”, ”tapa ittes”). Väkivallasta on pystyttävä puhumaan syyllistämättä sen kohdetta. 

– Kaikki väkivallan osapuolet tarvitsevat apua ja tukea, Westlund painotti. – Väkivaltaan liittyvän avun hakemisen kynnyksiä on poistettava. Väkivallan kokeminen on traumaattista, mutta on tärkeää luoda nuorelle toivoa siitä, että väkivallasta voi selvitä, eikä sen tarvitse määritellä loppuelämää. 

Myös sijaishuollossa, jonka tarkoitus on suojella lapsia ja taata heille turvalliset olosuhteet, tapahtuu kaltoinkohtelua. Pesäpuun Turvallisen sijaishuollon puolesta – X-ketju-hankkeessa kehitetään keinoja ja välineitä kohdata väkivaltaa ja laiminlyöntiä sijaishuollossa kokeneita henkilöitä. 

– Väkivallan tunnistaminen tai siitä kertominen ei välttämättä ole helppoa, sillä sille voi sokeutua, totesi erityisasiantuntija Tiia Hipp X-ketju-hankkeesta. – Väkivallasta voi pikkuhiljaa tulla ”normaalia”. Se voi alkaa pienestä, ja vähitellen raaistua. Aikuisen on oltava nuoren peili, joka kertoo normaalielämän sääntöjä, arvoja ja vuorovaikutustapoja. 

Lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta edistävä Osallisuuden aika -yhdistys on kehittänyt Soccan kanssa yhteisön kokemuspelin, jonka avulla erityisesti lastensuojelulaitoksissa voidaan avata keskusteluyhteyttä ja tarjota nuorelle mahdollisuus vaikuttaa yhteisöön, jossa hän elää. Vappu Taipalus Osallisuuden ajasta kertoi, miten pelin avulla nuoret ja ammattilaiset voivat yhdessä kehittää turvallista sijaishuoltoa.

Väkivaltatyön rakenteet on laitettava kuntoon 

Tällä hetkellä liian paljon lapsiin kohdistuvan väkivallan ympärillä tehtävästä työstä on järjestöjen ja hankkeiden varassa. Toimintojen jatkuvuus on turvattava luomalla kansallisia rakenteita ja varmistamalla rahoitusta. Myös jo tehdyn työn vaikuttavuuden systemaattinen tutkiminen on tärkeää.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Barnahus-hanke kehittää väkivaltaa kokeneiden lasten ja perheiden tarvitseman tuen ja hoidon rakenteita mallintamalla hoitopolkuja, kouluttamalla ja juurruttamalla näyttöön pohjautuvia menetelmiä. Hankkeen erikoissuunnittelija Essi Julin korosti, että kehittämisen tueksi tarvitaan lasten ja nuorten näkökulmasta tehtävää tutkimustietoa, jotta osallisuus toteutuu aidosti. 

Psykologian kandidaatti Emilia Öhman Åbo Akademista valmistelee parhaillaan opinnäytetyötä nuorten kokemuksista poliisikuulusteluissa. Poliisikuulustelut voivat hänen mukaansa olla jopa helpottava kokemus nuorelle. Nuorten haluun ilmoittaa väkivaltarikoksista vaikuttavat muun muassa ympäristö, jossa heitä kuullaan, haastattelukerrat sekä luottamuksellisen suhteen syntyminen kuulustelijan kanssa. Olisi tärkeää saada kouluihin ja perheisiin riittävästi tietoa väkivallasta ja sen puheeksi ottamisesta. 

Webinaarin järjestivät Lastensuojelun Keskusliitto, Pesäpuu, Ensi- ja turvakotien liitto sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Webinaarin esitykset löytyvät pdf-muodossa verkkosivuiltamme.

Lisätietoja antavat: 

Lastensuojelun Keskusliitto: 
Annukka Paasivirta (webinaarin kokonaisuus), puh. 040 647 2515

Pesäpuu ry: 
Susanna Kalliola (pienten lasten osalta), puh. 044 715 0215
Onni Westlund (nuorten osalta), puh. 045 886 3326
Tiia Hipp (sijaishuollossa kaltoinkohdeltujen osalta), puh. 041 730 5584 

Ensi- ja turvakotien liitto: 
Tiina Muukkonen (väkivaltatyö lasten kanssa osalta), puh. 044 526 5256 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: 
Essi Julin (Barnahus-hankkeen osalta), puh. 029 524 7096