Järjestöt lapsen oikeuksien komitealle: Suomen lapsipolitiikka kaipaa johdonmukaisuutta

Lapsipolitiikan tavoitteisiin nähden puutteellinen resursointi, lapsivaikutusten sivuuttaminen ja eriarvoistunut hyvinvointi – muun muassa nämä asiat Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima järjestökoalitio nosti esiin YK:n lapsen oikeuksien komitean kuulemisessa.

Lastensuojelun Keskusliitto oli tällä viikolla YK:n lapsen oikeuksien komitean kuultavana Genevessä. Kuuleminen on osa lapsen oikeuksien sopimukseen liittyvää määräaikaisraportointiprosessia, jossa keskusliitto vastaa kansalaisjärjestöjen vaihtoehtoisen raportin koostamisesta. Tänään julkaistussa raportissa järjestöt esittävät oman näkemyksensä lapsen oikeuksien toteutumiseen liittyvistä ongelmista Suomessa.

Resursointi ei aina vastaa lapsipolitiikan tavoitteita

Järjestöjen keskeinen huoli on, että vaikka lainsäädännöllä on Suomessa monin tavoin edistetty lapsen oikeuksien toimeenpanoa, puutteellinen resursointi estää liian usein tavoitteiden toteutumisen. Lapsi ei esimerkiksi välttämättä saa varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa riittävää tukea, vaikka tarve olisi todettu, ja kuten julkisesta keskustelusta on viime aikoina voitu havaita, inkluusion nimellä saatetaan käytännössä etsiä säästökeinoa eikä keinoa turvata lapsen oikeus opetukseen ja osallisuuteen.

Eriarvoisuuden kaventaminen vaatii johdonmukaista politiikkaa

Hyvinvointi on Suomessa eriarvoistunut. Lasten hyvinvoinnin ja elinolojen heikentymisestä kertovat esimerkiksi oppimis- ja terveyserojen kasvu. Lapsen oikeuksien komitea kiinnitti lisäksi jo vuonna 2011 huomiota siihen, että lapset ovat eriarvoisessa asemassa asuinkunnasta riippuen, eikä tätä ongelmaa ole saatu poistettua. Lisäksi erilaiset kriisit vaikuttavat usein voimakkaimmin jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin.

Järjestöt katsovat, että eriarvoisuuden kaventamiseen tarvitaan suunnitelmallisia ja johdonmukaisia toimia. Eriarvoistumiskehitystä pitää torjua turvaamalla riittävät voimavarat lasten, nuorten ja perheiden palveluihin ja tukeen. Kun tehdään valintoja, tulee entistä enemmän painoarvoa antaa eriarvoisuuden kaventamiselle, ja jo tehtyjä haitalliseksi todettuja ratkaisuja tulee pystyä korjaamaan.

Lapsen oikeuksien huomioimista lainsäädännössä on syytä vahvistaa

Järjestökoalitio esitti lisäksi huolensa siitä, että lapsivaikutusten arviointi ei vieläkään ole systemaattinen toimintatapa päätöksenteossa eikä tehdyissä arvioinneissa toisaalta välttämättä huomioida lapsen oikeuksia kokonaisuutena. Vaikutusten arviointi toteutetaan lisäksi usein myöhään, jolloin sillä ei välttämättä ole tosiasiallista vaikutusta tehtävän päätöksen sisältöön.

Lapsen oikeuksille ei myöskään aina anneta niille kuuluvaa painoarvoa. Nk. translaki on tästä huolestuttava esimerkki, sillä kyseisessä tapauksessa jo ennen lainvalmistelua tehty hallitusohjelmakirjaus käytännössä esti lapsenoikeusnäkökulman asiaankuuluvan huomioimisen esityksen laatimisessa.

Valtio komitean kuultavaksi keväällä

Seuraavaksi lapsen oikeuksien komitea lähettää Suomen valtiolle tarkentavia kysymyksiä, joihin valtion on määräaikaan mennessä vastattava. Ensi vuoden keväällä komitea kuulee valtiota, minkä jälkeen se laatii päätelmät ja suositukset Suomen tilanteesta ja siitä, miten lapsen oikeuksien toteutumista tulisi Suomessa vahvistaa. Valtion tehtävänä on tiedottaa päätelmistä ja suosituksista ja toimeenpanna saadut suositukset.

– Edellisistä suosituksista on yli kymmenen vuotta aikaa, joten on hyvin kiinnostavaa nähdä, mihin asioihin komitea tällä kertaa kiinnittää huomiota. Järjestöt tulevat tietysti aikanaan käyttämään suosituksia vaikuttamistyössään, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes.

• Tutustu Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaan rinnakkaisraporttiin.
• Lue lisää YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen liittyvästä määräaikaisraportoinnista (lapsenoikeudet.fi).

Lisätietoja antavat:

Erityisasiantuntija Ira Custódio, ira.custodio@lskl.fi, p. 050 591 8525
Toiminnanjohtaja Ulla Siimes, ulla.siimes@lskl.fi, p. 040 553 0981