Lapset ja nuoret SIB: Rinnallakulkija kuuntelee perhettä ja etsii juuri heille sopivia ratkaisuja

Lapset SIBin seitsemän kunnan ja kahdeksan hankkeen kokonaisuudessa jokaisessa on omat tavoitteet ja vaikuttavuusmittarit. Ohjelmassa on nyt noin 480 lasta ja nuorta, rinnallakulkijoita eli asiakastyötä tekeviä täysipäiväisiä työntekijöitä on jo 21. Lapset SIB -verkosto eli kaikki ohjelman toimijat kokoontuvat säännöllisesti yhteisten asioiden äärelle. Syyskuussa 2023 pidetyssä verkostotapaamisessa aiheena oli Jyväskylän hankekokonaisuus sekä ohjelman asiakaskokemukset.

Lapset ja Nuoret SIB -hankkeiden piirissä oleviin lapsiin ja nuoriin on tähän mennessä investoitu noin 6 miljoonaa euroa. Rahastoon on sijoitettu noin 5,5 milj. euroa, mutta hankkeen budjetti on noin 17 miljoonaa euroa. Sijoitusten lisäksi toiminta pyörii vaikuttavuuteen perustuvien tulospalkkioiden avulla, joita on tähän mennessä maksettu rahastolle noin 2,4 miljoonaa euroa. Kävimme verkostossa tällä kertaa tarkemmin läpi Jyväskylän hankekokonaisuutta.

Lapset SIB Jyväskylän tuki kohdistuu 6.–9.-luokkalaisille

Jyväskylän SIB -kokonaisuudessa on kaksi hanketta – lapsille ja nuorille. Lapset SIB Jyväskylän hankekokonaisuudessa tuki kohdistuu peruskoulun 6. luokalta 9. luokkaan saakka. Lapsia on nyt mukana yli 100, tavoite on saada tuen piiriin yhteensä noin 350 lasta vuoteen 2025 mennessä. Perusopetuksen kokonaisuudessa vaikuttavuusmittarit ovat sijaishuollon välttäminen, luvattomien poissaolojen määrä sekä koulumenestys. Jyväskylän Lapset SIB:ssä työskentelee tällä hetkellä 4 rinnallakulkijaa (Nuorten Ystävät). Lisäpalveluina lapsille ja nuorille on ostettu muun muassa yksityisopetusta. Lisäksi on panostettu erilaisiin ryhmätoimintoihin ja -palveluihin. Nuorten Ystävät kerää hyvinvointitietoa 3X10D -mittarilla. Interventiokokonaisuutta muokataan aina hyvinvointidatan ja havaintojen perusteella.

Kehittämispäällikkö Riitta Alatalon (Nuorten Ystävät) mukaan kerätyn hyvinvointidatan perusteella pojat kokevat hyvinvointinsa paremmaksi kuin tytöt, poikkeuksena koulumenestys, joka on tytöillä parempi. Lisäksi pojilla toiveikkuus ja myönteinen suhtautuminen koulunkäyntiin on lisääntynyt hankkeen aikana. Tulosten ja havaintojen vuoksi syksyn toimintaan lisättiin mm. tytöille omaa ryhmätoimintaa.

Jyväskylän Nuoret SIB – vaikuttavuusmittareina työllisyys ja kouluttautuminen

Jyväskylän Nuoret SIB -hankkeen kohderyhmänä on toisen asteen pudokkuusuhan alla olevat opiskelijat. Tavoitteena on saada hankkeeseen yhteensä 200 nuorta vuoteen 2024 mennessä, nyt heitä on hankkeen piirissä jo yli 100. Jyväskylän Nuoret SIBissä vaikuttavuusmittareina ovat työllisyys ja kouluttautuminen (toisen asteen tutkinto sekä korkeakouluopinnot). Työntekijöitä kokonaisuudessa on tällä hetkellä neljä (Vamos, HDL), lisäksi nuorille on ostettu SIBin rahoittamana lisäpalveluina muun muassa yksityisopetusta ja neuropsykologisia tutkimuksia. Palvelualuejohtaja Vesa Sarmian (Vamos, Diakonissalaitos) mukaan polarisaatio yksilöiden koetun hyvinvoinnin osa-alueiden välillä on osalla voimakasta. Suurimmat muutokset ovat tähän mennessä tapahtuneet osa-alueilla 1) Elämäntaidot, 2) Mielenterveys 3) Luottamus ja toivo.

Jyväskylän kaupungin palveluesimies Marja-Sisko Kataikko kokosi hyvin omassa puheenvuorossaan SIBistä nousseen oleellisen havainnon: ”Kokonaisvaltainen kohtaaminen. Kaikkein arvokkainta oppia SIB-hankkeessa on ehkäpä se, että riittävän varhain, aika yksinkertaisillakin tavoilla tilanteisiin puuttumalla ja erityisesti vanhemmille tukea antamalla, perheiden tilanteita ja lasten koulunkäyntiä voidaan saada paremmalle tolalle ja pois siltä uralta, joka johtaa toisen asteen – ja ehkä jo perusopetuksen – opintojen keskeytymiseen ja yksilön syrjäytymiseen. Inhimillisen, yksilöitä ja perheitä tavallisessa arjessa tukevan kokonaisvaltaisen toimintatavan levittämisessä – tai ehkä sen palauttamisessa – meillä on vielä paljon työtä tehtävänä.”

Rinnallakulkijuus tärkein ja vaikuttavin tuki

Syyskuun verkostotilaisuudessa esiteltiin myös koko Lapset ja nuoret SIBin asiakaskyselyn tuloksia. Kyselyyn oli vastannut yhteensä 58 SIB-toiminnoissa mukana olevaa perhettä tai nuorta. Hankekoordinaattori Sonia Kuutti (Lastensuojelun Keskusliitto) kertoi, että noin 60 % vanhemmista koki Lapset SIBin tuen vaikuttaneen perheen arkeen sekä hyvinvointiin. Seuraavaksi eniten vaikutusta koettiin olleen ihmissuhteisiin ja turvaverkostoon (42 %) sekä luottamukseen ja toivoon (42 %). Vanhemmat kokivat saaneensa eniten apua rinnallakulkijuudesta (60 %). Lisäksi ryhmätoiminta (31 %) ja lastenhoito (29 %) koettiin tärkeiksi. Nuoret kokivat SIBin auttaneen heitä etenkin elämäntaidoissa (80 %). 100 % vastanneista nuorista koki, että eniten heitä on auttanut rinnallakulkijan tuki.

Avovastauksissa korostui, että rinnallakulkija oli kuunnellut perhettä ja etsinyt heille ratkaisuja. Kuunteleminen korostui myös nuorten vastauksissa. Myös verkostossa vieraillut perhe nosti esiin samoja asioita – he olivat kokeneet suurena apuna rinnallakulkijan – henkilön, joka oikeasti kuunteli perhettä ja heidän tilannettaan ja etsi siihen ratkaisuja.

Seuraava Lapset SIBin verkostotilaisuus on perjantaina 1.12.2023 klo 9.30–11.30.

Tervetuloa seuraaviin Lapset SIBin verkostotilaisuuksiin! Voit ilmoittautua sähköpostilistallemme täältä (lyyti.fi).