Hyppää sisältöön

Lapsiperheet toivovat parempaa tiedonkulkua, matalan kynnyksen tukea ja kohdatuksi tulemista

Osallisuus
Lapsen arki
Uutiset
9.3.2021
Lapsiperheet toivovat parempaa tiedonkulkua, matalan kynnyksen tukea ja kohdatuksi tulemista

Vuoden 2020 osallisuusviikkoa vietettiin syyskuussa yhdeksän maakunnan alueella. Osallisuusviikon kyselyn tuloksissa korostuvat tiedottaminen, kohtaaminen ja käytännön apu. Osallisuusviikko on Keskusliiton Perheet keskiöön! -hankkeen toimintamalli. Tavoitteena on edistää vanhempien ja lasten kuulemista sekä osallisuutta lapsiperheille suunnatuissa palveluissa.

Osallisuusviikolla 2020 kohdattiin vanhempia ja lapsia eri puolella Suomea. Viikon aikana jalkauduttiin mm. perhepalveluihin, kohtaamispaikkoihin ja ryhmiin yhdeksässä eri maakunnassa. Vanhemmat ja lapset saivat vastata sähköiseen kyselyyn, jossa kerättiin tietoa lapsiperheiden tarpeista ja toiveista. Vanhempien kanssa myös keskusteltiin viikon aikana. Kyselyyn vastasi yhteensä 446 vanhempaa. Kyselyssä korostuivat pienten lasten ja kahden vanhemman perheet. Vastaajien joukossa oli myös erityistä tukea tarvitsevien lasten perheitä.

Tiedottamista ja tiedonkulkua tulee parantaa

Perhekeskuksesta ja sen toiminnasta tulee tiedottaa jatkossa selkeämmin: vain noin kolmannes kyselyyn vastanneista vanhemmista oli kuullut kotikuntansa perhekeskustoiminnasta. Huomionarvoista on kuitenkin se, että perhekeskuksen tunnettuus vaihteli alueellisesti.

Monilla vastaajilla ei myöskään ollut käsitystä mitä perhekeskus käytännössä tekee. On tärkeää, että perheille kerrotaan, millaista tukea perhekeskuksesta on mahdollista saada eri elämäntilanteisiin.

Lapsiperheille suunnattu tieto on nykytilanteessa liian hajanaista ja vaikeasti löydettävissä. Tiedon etsiminen edellyttää usein omaa aktiivisuutta. Monen perheen jaksaminen on koetuksella ja edellytykset etsiä tietoa vaihtelee voimakkaasti.

Perheille on tärkeää, että ammattilaiset kertovat avoimesti, mihin palveluihin perheillä on oikeus. Etenkin erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmat kokivat haastavaksi löytää tarvitsemaansa tietoa heille kuuluvista palveluista ja tuesta sekä ohjeita niiden hakemiseen. Perheet toivoivat, että heille tarjottu tuki ja palvelupolku kootaan helposti saavutettavaan muotoon. Palveluista ja tarjolla olevasta tuesta voidaan kertoa esimerkiksi verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa tai eri toimintojen yhteydessä.

Kohtaamisesta ja vertaistuesta voimaa 

Perhekeskusten kohtaamispaikat ovat tärkeitä arjen jaksamisen tukemisessa. Erityisen tärkeiksi ne koettiin pienten lasten perheissä. Kunnissa tulee olla riittävästi esteettömiä ja saavutettavia kohtaamispaikkoja. Vertaistuki, kokemusten jakaminen ja muilta vanhemmilta saatu tieto koettiin tärkeinä.  Monet vanhemmat toivat esille, että paras tuki, jota he olivat vanhempana saaneet, liittyi kohtaamiseen ja kohdatuksi tulemiseen – joko vertaisen, läheisen tai ammattilaisen toimesta.  

Vanhemmat kokivat, että palvelujen resurssit eivät aina riitä perheiden yksilölliseen ja kiireettömään kohtaamiseen. Tähän on tärkeä kiinnittää huomiota. Tarvitaan riittävät resurssit, mutta myös osallisuutta edistävä toimintakulttuuri, jotta jokaisella ammattilaisella on aidosti lupa, tila ja aika kohdata ja kuunnella. On tärkeää, että kaikki perheet saavat tasapuolisesti tarvitsemaansa tietoa sekä onnistuneita kohtaamisia asuinpaikasta riippumatta. 

Perheet kaipaavat käytännön apua

Osa perheistä kärsi vähäisestä tukiverkosta tai sen puutteesta. Arjessa jaksaminen kuormitti moniaNäissä tilanteissa vanhemmat nostivat esiin käytännön avun merkityksen: esimerkiksi kotipalvelua, siivousapua ja lastenhoitoapua tulee olla tarjolla nykyistä enemmän.  

Myös rahahuolet ja pelko toimeentulosta mietityttivät osaa perheistä. Lapsille toivottiin maksuttomia harrastuksia ja vähävaraisille perheille nykyistä enemmän toimintaa. Erityisen tuen perheiden palvelutarpeisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. 

Kyselystä nousi myös unelma lapsimyönteisemmästä yhteiskunnasta, jossa lapsuus, lapset ja lasten osallistuminen koetaan luonnollisena ja positiivisena asiana. Suomeen toivotaan politiikkaa, jossa suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan myös lasten mielipiteet. 

Lue koko raportti: Perheet keskiöön!: Vanhempien kokemuksia tuen ja palveluiden saatavuudesta, toimivuudesta ja niiden kehittämisestä.

Tutustu myös visuaaliseen tiivistelmään: Perheet keskiöön!: ”Meillä on asiaa! Kuuntele meitä!” – Lasten ja nuorten kokemuksia palveluista ja toiminnasta

Lisätietoja

Kaisu Muuronen, hankepäällikkö, kaisu.muuronen (a) lskl.fi, p. 050 569 6697 

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sulje