Hyppää sisältöön

Suomella ei ole varaa tuhlata lasten ja nuorten elämää – panostus perhekeskuksiin maksaa itsensä takaisin

Politiikka & Yhteistyö
Uutiset
23.1.2025
Suomella ei ole varaa tuhlata lasten ja nuorten elämää – panostus perhekeskuksiin maksaa itsensä takaisin

Lapsilta ei pidä viedä. Hyvinvointialueilla on leikattu rajusti palveluita viime aikoina ja on vaarana, että lapset ja nuoret jäävät säästötalkoissa jalkoihin. Tutkimusprofessori Tiina Ristikari Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlasta toteaa: “Kansalaisten eriarvoisuus lisääntyy. Lapset eivät saa joutua nyt kärsijöiksi. Siihen meillä ei ole varaa.”

Tukea kaivataan enemmän. Lapsiperheiden tuen tarve on kasvanut viime vuosina:

  • Perheet kaipaavat niin kotiin tulevaa tukea kuin paikkoja, joissa kohdata muita vanhempia.  (Mannerheimin Lastensuojeluliiton Perhepulssi-kysely, 2025)
  • Vanhemman väsyminen on yleistynyt, erityisesti monimuotoisissa perheissä. Perheet eivät aina tiedä, millaisiin palveluihin heillä on oikeus. (Monimuotoiset perheet -verkoston kysely, 2022.)
    Tieto palveluista on huonosti löydettävissä ja hajallaan. (Lastensuojelun Keskusliiton kysely, 2021.)

Avun tarvetta selittävät arjen vaativuus, yhteisöllisyyden rapautuminen ja hallituksen lapsiperheisiin kohdistuneet leikkaukset.

Säästöistä lisää kuluja

Tuen puutteen seuraukset voivat olla rajuja, arvioi Ristikari:

  • “Säästöjen sijaan kulut vain kasvavat. Lopulta tarvitaan kalliita, korjaavia toimia vaikkapa mielenterveyspalveluissa.
  • Lasten ja nuorten luottamus yhteiskuntaan rapautuu: ei luoteta toisiimme, päättäjiin eikä tulevaisuuteen. Mistä saamme pian esimerkiksi työntekijöitä?
  • Ylisukupolvinen huono-osaisuus lisääntyy. Tämä näkyy heikkenevänä väestökehityksenä, sillä matalasti koulutetut saavat vähiten lapsia.”

Perhekeskukset ratkaisuna

Haastavassa tilanteessa on saatava jo olemassa olevat resurssit parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Tämä tarkoittaa perhekeskuksiin satsaamista.

  • “Perhekeskusten toiminta ulottuu jo lähes joka kuntaan.
    Niiden avulla varmistetaan tehokas, kokonaisvaltainen tuki, joka lähtee liikkeelle perheen todellisista tarpeista.”
  • Perhekeskus on keino siirtää palveluiden painopistettä kohti ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea.
Kuvassa hymyilevä tutkimusprofessori Tiina Ristikallio Itla:sta.

Lapsiperheet kaipaavat yhä enemmän tukea arkeensa. Perhekeskuksiin satsaamalla tuki saataisiin tehokkaasti perille, sanoo Itlan tutkimusprofessori Tiina Ristikari. Kuva: Itla/Tilda Hopia

Pohjois-Pohjanmaalla satsattiin perhekeskuksiin – mielenterveyspalvelujen hoitojonot lyhenivät pikavauhtia

  • Kaikki toimijat yhteen. Perhekeskus kokoaa yhteen jo ennestään samalla alueella toimivia lapsi- ja perhetoimijoita – saman katon alle tai useampaan toimipisteeseen.
  • Perhekeskus sovittaa yhteen muun muassa sote-palvelut ja järjestöjen toiminnan.
  • Tiina Ristikari, tutkimusprofessori, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla: “Perhekeskus tarjoaa matalan kynnyksen palveluja ja toimii myös sähköisesti.”

Räätälöityä tukea

Pohjois-Pohjanmaalla perhekeskustoimintaa on lähdetty tietoisesti kehittämään. Raahen seudulla on tuotu yhteen koulu, sosiaalipalvelut ja mielenterveyspalvelut.

  • “Lapsen tilannetta ei katsota vain yhden linssin läpi, vaan kaikki toimijat voidaan kutsua helposti mukaan.
  • Perhe saa heti räätälöityä tukea eikä vain esimerkiksi terveyskeskusaikaa.
  • Näin on pystytty jopa purkamaan mielenterveyspalveluiden jonoja.”

Haasteet selätetään koordinaatiolla

Monesti eri alueilla toimivat lapsi- ja perhetoimijat eivät tunne toisiaan tai toistensa työtä. Tämä aiheuttaa päällekkäisyyksiä ja tehotonta resurssien käyttöä.

Pohjois-Pohjanmaalla eri toimijat ovat tunteneet toisensa jo ennestään. Lisäksi onnistuneeseen perhekeskustoimintaan on tarvittu

  • sitoutuneet johtajat
  • ymmärrys koordinaation tärkeydestä ja siihen tarvittavista resursseista.
    “Työ alkoi tuottaa konkreettisia tuloksia jo vuoden jälkeen.”

Ilmiölähtöiset ongelmat

Siilot ylittävää yhteistyötä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.

“Ongelmat ovat useasti ilmiölähtöisiä. Esimerkiksi nuorten keskuudessa yleistynyt nöyryytysväkivalta on ilmiönä sellainen, että sen selvittämiseksi tarvitaan mukaan kaikkia toimijoita järjestöistä kouluun.”

Enemmän konkreettisia tekoja

Satsaukset lapsiin maksavat itsensä takaisin, muistuttaa Ristikari. Päättäjiltä tarvitaan konkreettisia tekoja.

  • “Hyvinvointialueille on varattava riittävät resurssit perhekeskusten kehittämiseen.
  • Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava avustuksin ja tiloja tarjoamalla.
  • Lastensuojelulain kokonaisuudistuksessa on kirjattava perhekeskuksille mandaatti kehittää kokonaisvaltaisia ratkaisuja perheiden tarpeisiin.

Lapsimyönteisyyttä on lisättävä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä tarkoittaa myös lasten vanhemmista huolehtimista.”


Artikkeli on ilmestynyt osana päättäjille suunnattua MustRead-uutiskirjettä (mustread.fi) 9.1.2026 ja se on toteutettu kaupallisena yhteistyönä. Tilaaja on Lastensuojelun Keskusliiton Perheet keskiöön -toiminta.

Lue lisää siitä, miten Perheet keskiöön -toiminta tukee hyvinvointialueiden perhekeskuskehittämistä

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sulje