Varhaiskasvatus ja turvapaikanhakijalapset eduskuntakauden kuumimmat lapsipoliittiset aiheet kirjallisissa kysymyksissä
Kansanedustajat ovat jättäneet tämän vaalikauden aikana hallitukselle yli 2 000 kirjallista kysymystä. Lue analyysi, miten paljon lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvät aiheet näkyvät niissä.
Mitä hallitus aikoo tehdä lastensuojelussa havaittujen ongelmien korjaamiseksi? Miten hallitus edistää lakisääteisen oppilas- ja opiskelijahuollon resursseja? Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että YK:n lasten oikeuksia koskevien sitoumusten mukaisesti alaikäisiä lapsia ja nuoria suojellaan heille haitallisilta sisällöiltä markkinoinnissa?
Tässä muutama esimerkki kirjallisista kysymyksistä, joita kansanedustajat ovat hallitukselle esittäneet kuluneen kauden aikana. Poliittinen työ eduskunnassa on monitahoista. Täysistuntojen suullisten kyselytuntien ja valiokuntatyöskentelyn lisäksi edustajat jättävät hallitukselle vuosittain satoja kirjallisia kysymyksiä, joiden avulla edustaja yksin tai yhdessä muiden kanssa voi pyytää lisätietoja hallituksen tai ministerin toimista. Ministerit ja puhemiehet eivät jätä kirjallisia kysymyksiä. Kirjalliset kysymykset on valittu tarkasteluun siksi, että ne ovat perinteisesti vähemmän huomion kohteena ja raottavat kuvaa eri poliitikkojen (ja heidän äänestäjiensä) tärkeinä pitämistä aiheista.
Miten lapsi- ja perhepolitiikka näkyy näiden dokumenttien valossa? Tarkastelussa on kuluvan kauden aikana tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä jätetyt kysymykset. Näistä hieman yli 2 000 kysymyksestä jaottelimme 317 kysymystä, jotka erityisesti koskettavat lasten, nuorten ja perheiden asemaa. Kuvaus aineistosta löytyy kirjoituksen loppupuolella.
Naisten valtakunta
Kirjallisen kysymyksen jättää yleensä yksi edustaja, mutta neljäsosassa tapauksissa sen allekirjoittaa useampi edustaja. Kysymys kirjataan tällöin kuitenkin ensimmäisen allekirjoittajan nimiin. Näiden ensimmäisten allekirjoittajien sukupuolijakauman tarkastelu paljastaa, että lapsiin ja nuoriin liittyvät kysymykset ovat tulleet pitkälti naiskansanedustajilta (73 %). Kaikkien kirjallisten kysymysten osalta sukupuolijakauma on tasaisempi (kuva 1). Lasten ja perheiden asioista kysyy aktiivisesti noin 12 edustajan joukko, joista vain yksi on mies. Tämän tusinan jättämät kysymykset kattavat 40 prosenttia kaikista lapsipoliittisista kysymyksistä.
Aineistomme aktiivisin edustaja on Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto. Hänen jättämästään 20 lapsipoliittisesta kysymyksestä moni käsittelee varhaiskasvatusta tai koulutusta. Seuraavaksi aktiivisimmat ovat Päivi Räsänen (kd) ja Eeva-Johanna Eloranta (sd). Räsäsen kysymyksissä on mukana yleensä koko kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä. Uskontoon ja elämänkatsomukseen liittyvien kysymysten lisäksi pinnalla ovat olleet mm. isyyden selvittämiseen liittyvät kysymykset ja lapsiin kohdistuvien rikosten vanhenemisajat. Myös Eloranta on pyytänyt hallitukselta vastauksia eniten varhaiskasvatuksen ja opetuksen kysymyksissä. Aktiivisin mieskansanedustaja on perussuomalaisten Juho Eerola, joka on ollut kiinnostunut erityisesti huoltokiusaamisesta ja vieraannuttamisesta.
Vihreät ja vasemmistopuolueiden edustajat aktiivisimpia
Puolueiden välillä lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvien kysymysten osuus kaikista kysymyksistä hajoaa tasaisesti 10-20 prosentin haarukkaan. Vihreiden ja vasemmistoliiton ryhmissä osuus on suurimmillaan, kun keskustassa osuus jää 10 prosenttiin (kuvat 2 ja 3). Kuvasta 2 on myös havaittavissa se, että hallitus-oppositiorajausta ei näy kirjallisissa kysymyksissä ainakaan määrällisesti, sillä hallituspuolueidenkin edustajat jättävät reippaan määrän kysymyksiä ministereille. Esimerkiksi hallituksessa ollessaan ja ennen puolueen hajoamista perussuomalaiset edustajat olivat jättäneet yli 300 kysymystä.
Tarkastellaan asiaa vielä vaalipiireittäin. Kansanedustajat ajavat toimessaan oman vaalipiirinsä etua, ja lapsiväestön osuudessa eri vaalipiireittäin ei ole merkittäviä eroja. Esimerkiksi alle 15-vuotiaiden osuus vaalipiirin väestöstä on pienimmillään Kaakkois-Suomessa (13,5 %) ja suurimmillaan Oulun vaalipiirissä (19,1 %). Helsinkiläisedustajilla joka neljäs kysymys liittyi lapsiin ja nuoriin tai lapsiperheisiin. Toisaalta ero Helsingin ja Uudenmaan sekä toisaalta Varsinais-Suomen ja Satakunnan vaalipiirien välillä on mielenkiintoinen.
Varhaiskasvatus ja turvapaikanhakijalasten tilanne poikivat eniten kysymyksiä
Näihin reiluun 300 kirjalliseen kysymykseen liittyvät teemat ovat moninaisia, mutta eduskuntakauden kuumat aiheet heijastuvat myös tähän osaan edustajatyötä. Varhaiskasvatus on aineistomme perusteella suosituin aihe. Hallitukselta on kysytty mm. varhaiskasvatuslain uudistuksesta, henkilöstön riittävyydestä, lasten tasa-arvosta ja varhaiskasvatuksen maksuttomuudesta.
Turvapaikkahakijoiden määrän kasvu vuonna 2015 näkyy myös kirjallisissa kysymyksissä. Edustajia ovat huolettaneet niin turvapaikanhakijalasten oikeusturva (esimerkiksi yhtäläinen pääsy terveys- ja sosiaalipalveluiden piiriin ja oleskelulupien jatkolupamenettely), aikuisten hakijoiden opetus peruskouluissa sekä perheenyhdistämiskäytännöt.
Myös lastensuojeluun liittyvät kysymykset ovat pohdituttaneet edustajia kauden aikana. Lastensuojelun menneisyyttä ja tapahtuneita kaltoinkohteluita kartoittanut selvitystyö oli käynnistetty jo vuonna 2014, ja mahdollisen valtiollisen anteeksipyynnön perään kysyi ensimmäisenä Pirkko Mattila (ps) joulukuussa 2015. Myöhemmin Maria Guzenina (sd) palasi aiheeseen kolmesti, koska selvityksen jälkeisistä toimenpiteistä ei päätetty alkuperäisessä aikataulussa, eikä vastauksissa ensin kommentoitu mahdollista korvausasiaa kaltoinkohtelua kokeneille.
Lastensuojelun yleisen tilanteen ja laadun perään on jätetty kauden aikana kaksi kirjallista kysymystä. Vantaan lastensuojelua käsitelleen Helsingin Sanomien uutisen jälkeen marraskuussa 2017 Arja Juvonen (ps) kysyi hallituksen aikeita lastensuojelussa havaittujen ongelmien korjaamiseksi. Vastauksessaan perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kertaa hallituskauden aikana tehtyjä ja tulevia panostuksia, joista erikseen mainitaan systeemisen lastensuojelun toimintamallin käyttöönotto ja valtionosuuksiin tehtävät korvamerkityt lisäykset. Joulukuussa samana vuonna koko kristillisdemokraattien ryhmä kysyi mm. siitä, miten lastensuojeluilmoitusten ja sijoitusten määrän kasvuun ja työntekijöiden työmäärään aiotaan reagoida. Vastaus oli lähes sama kuin Juvoselle annettu.
Näiden lisäksi lastensuojeluaiheissa on käsitelty mielenterveysaiheita, vieraannuttamista ja aiemmin mainittuja turvapaikanhakijalapsia.
Tarkista oman edustajasi aktiivisuus lapsi- ja perhepoliittisissa kirjallisissa kysymyksissä
Keskusliiton tietopalvelu on koostanut verkkopohjaisen visualisoinnin, jonka avulla voit tarkastella kansanedustajien jättämiä lapsiin ja lapsiperheisiin liittyviä kirjallisia kysymyksiä. Eduskunnan kokoonpano on syyskuun 2018 tilanteen mukainen. Viemällä kursorin ehdokkaan nimen päälle, näet ehdokkaan puolueen ja vaalipiirin, sekä hänen jättämiensä kysymysten kokonaismäärän ja lapsipoliittisten kysymysten määrän (kuten alla olevassa demoanimaatiossa näet). Klikkaamalla ehdokasta saat listauksen lapsipoliittisista kysymyksistä visualisoinnin alalaitaan. Kysymystä klikkaamalla saat linkin, jonka kautta voit perehtyä kysymykseen tarkemmin.
Tutustu verkkovisualisointiin.
Visualisointi ei valitettavasti ole skaalautuva, joten mobiililaitteilla visualisoinnin käyttö on hankalaa.
Ps. Lapsi- ja perhejärjestöjen Anna ääni lapselle -kampanja tavoittelee sitä, että päättäjinä eri päätöksenteon tasoilla on mahdollisimman monta lapsen edun ajajaa ja että päättäjät tietävät, miten lapsen etu otetaan huomioon. Kampanjaan voivat osallistua myös kansalaiset Ääni lapselle -agentteina: www.lskl.fi/aanilapselle.
Näin aineisto koottiin
Eduskunnan verkkosivujen kautta koottiin vaalikauden aikana tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä jätettyjen kirjallisten kysymysten kuvailutiedot. Kuvailutietoja ovat mm. kysymyksen otsikko, kysymyksen 1. allekirjoittaja ja hänen puolue, kysymyksen jättö- ja vastauspäivämäärät, vastaajaministeri sekä kysymyksen sisältöä kuvaavat avainsanat, jotka eduskunnan asiakirjatoimisto dokumentteihin lisää löydettävyyden parantamiseksi.
Tämän jälkeen kysymykset jaoteltiin kahteen luokkaan sen mukaan, viittasiko kysymyksen otsikko sekä kuvailuavainsanat lapsi-, nuoriso- tai perhepolitiikkaan vai ei. Mikäli varmuutta ei ollut, valinta tehtiin tutustumalla itse kysymystekstiin. Kriteerinä kyllä-joukkoon pääsemisessä oli se, että kysymyksen erityisessä fokuksessa oli lapset ja nuoret, tai lapsiperheet. Tällöin esimerkiksi perhehoitoon liittyvistä kysymyksistä ei-koriin joutuivat ne kysymykset, joissa kysymyksen asettelun perusteella mielenkiinnon aiheena oli vanhusväestö.
Voit tutustua koottuun aineistoon täältä.
Kommentit (0)