Covid19-pandemian vaikutukset kohdentuivat vuonna 2020 suurella voimalla erityisesti lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Lapsen oikeuksista huolehtiminen poikkeuksellisissa olosuhteissa sävytti myös Lastensuojelun Keskusliiton vuotta.

Poikkeusvuosi koetteli perheissä erityisesti arjen selviytymistaitoja ja taloutta. Muutokset lapsiperheiden arjen tukirakenteissa ja palveluissa olivat suuria, kun keväällä siirryttiin nopealla aikataululla etäopetukseen. Lasten ja nuorten ohjattu vapaa-ajan toiminta laitettiin monin paikoin katkolle.

Koronakriisillä on ollut huomattavia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä oikeuksien toteutumiseen. Keskusliitto tuotti yhdessä muiden lapsi- ja perhejärjestöjen kanssa tilannekatsauksia koronan vaikutuksista lapsiin ja perheisiin, toimitti selvityksen perheiden hyvinvoinnista poikkeuksellisessa tilanteessa sekä osallistui asiasta käytyyn yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Vuoden aikana jouduttiin useaan kertaan tarkistamaan tai muuttamaan suunnitelmia sekä suunniteltujen tapahtumien toteuttamistapaa sen mukaan, miten kansalliset suositukset muuttuivat. Eniten poikkeusvuosi vaikutti keskusliiton perinteisiin tapahtumiin ja kansainväliseen yhteistyöhön. Tapahtumat ja koulutustilaisuudet siirtyivät suurelta osin verkkoon, ja osa niistä jouduttiin kokonaan perumaan. Suuntasimme nopealla aikataululla verkkomuotoista koulutusta esim. lastensuojelun asiantuntijoille.

Keskusliiton henkilökunta osoitti joustavuutensa nopealla sähköisten työvälineiden käyttöönotolla. Se omaksui ja muokkasi työsuunnitelmansa uuteen uskoon sekä toteutti vahvaa vaikuttamistyötä uudessakin tilanteessa. Koko henkilökunta siirtyi etätyöhön heti maaliskuussa, kun pandemia saavutti Suomen. Monia sisäisen kehittämisen suunnitelmia vietiin läpi koronatilanteesta ja etätyöstä huolimatta: keskusliitolle rakennettiin uusi intranet, vaikuttavuusmittaristotyötä tehtiin etäyhteyksillä ja henkilöstön Vaikuta rohkeasti! -koulutuskokonaisuutta muokattiin uuteen toimintaympäristöön sopivaksi.

Kansainvälinen yhteistyö siirtyi kokonaan verkkoon, ja siinä luotiin uusia käytäntöjä, joita voidaan osin soveltaa pandemian jälkeenkin ympäristöeettisten periaatteidemme mukaisesti. Kansainvälisessä yhteistyössä painottui Eurochildin kanssa tehtävä vaikuttamistyö sekä lapsen osallisuuden vahvistamiseen ja vakiinnuttamiseen liittyvä yhteistyö.

Poikkeusvuonna käynnistettiin keskustelut uudesta strategiakaudesta vanhan kääntyessä kohti loppusuoraa. Toimintavuoden aikana päätettiin toteuttaa strategiatyö sekä siihen liittyvät sidosryhmäkyselyt keskusliiton asiantuntijoiden omana työnä. Ratkaisuun vaikuttivat toiminnallisten syiden lisäksi taloudelliset realiteetit.

Vuosi oli raskas ja poikkeuksellinen: Lasten Päivän Säätiön muuttuneen taloustilanteen sekä työtehtävissä ja -tarpeissa tapahtuneiden muutosten vuoksi jouduttiin käynnistämään koko henkilöstöä koskettavat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluiden seurauksena henkilökuntaa lomautettiin tai osa-aikaistettiin ja kolme työsuhdetta irtisanottiin. Ratkaisut pyrittiin toteuttamaan niin, että niistä oli mahdollisimman vähän haittaa liiton ydintoiminnoille.

Katso Vuosi lukuina -infograafi Infogramissa. 

Alkuvuodesta 2020 levinneellä Covid-19-pandemialla oli suuri merkitys Lastensuojelun Keskusliiton talouteen. Tärkein tulonlähteemme eli Lasten Päivän Säätiön antama avustus väheni merkittävästi.

Henkilöstön siirryttyä etätöihin keväällä 2020 jouduimme tuotannollisista ja taloudellisista syistä pitämään yhteistoimintaneuvottelut, joiden tuloksena neljä työntekijää lomautettiin yhteensä muutaman kuukauden ajaksi. Lisäksi tehtiin muita laajoja säästötoimia – kuitenkin siten, etteivät ydintoiminnot vaarantuneet.

Kun Lasten Päivän Säätiön ennakoitua huonompi taloudellinen tilanne varmistui syksyllä 2020, jouduimme tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi pitämään uuden YT-neuvottelukierroksen. Ne johtivat sekä irtisanomisiin että osa-aikaistamisiin, ja suurin osa työntekijöistä lomautettiin noin kuukaudeksi vuosien 2020–2021 aikana. Lisäksi jo aloitettuja säästötoimia jatkettiin ja jatketaan myös vuoden 2021 puolella.

Vuoden aikana kiinnitettiin paljon huomioita etätyöskentelyyn, ja henkilöstön jaksamista kartoitettiin säännöllisesti kyselyillä. Sisäistä viestintää tehostettiin. Keskusliitossa otettiin käyttöön viikoittainen perjantaibriiffi sisäisen tiedonkulun varmistamiseksi.

Muut talouden ja hallinnon asiat

Kun henkilöstö siirtyi keväällä etätöihin, myös mahdollisuus matkustaa tai yleensä tavata ihmisiä ja/tai yhteistyötahoja vähentyi. Merkittävimmin se vaikutti kansainväliseen toimintaan, mutta osaltaan myös hankkeisiin ja tapahtumiin. KV-toiminnasta ei syntynyt kuluja, hankkeisiin saadut avustukset siirtyivät osittain käytettäviksi vuoden 2021 aikana, Lasten suojelun kesäpäivät peruttiin ja Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät® toteutettiin webinaarina.

Lapsen Maailma -lehden ilmestymiskertoja oli päätetty vähentää jo ennen koronaa, ja uutena tuotteena tilausvalikoimaan otettiin 6 ja 12 kuukauden digijulkaisut. Lehden taloudellinen tila on pysynyt viime vuodet vakaana.

Kokonaisuudessaan Lastensuojelun Keskusliiton tulos muodostui merkittävästi alijäämäiseksi.

HR ja työsuojelu

Keskusliitossa työskenteli vuoden 2020 aikana eri ajanjaksoina 36 henkilöä, joista 31 oli naista. Henkilötyövuosina laskettuna keskusliitossa työskenteli 29,6 henkilöä (vuonna 2019: 30). Työntekijöistä kolme teki lyhyempää työaikaa jossain vaiheessa vuotta, ja yksi työntekijä oli perhevapailla. Rekrytoimme vuoden aikana kolme uutta työntekijää määräaikaisiin tehtäviin.

Meillä työskenteli myös kymmenen viikon ajan sosionomiharjoittelija Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Vuoden aikana keskusliitosta jatkoi uusiin haasteisiin kuusi työntekijää. Heistä puolet oli määräaikaisissa työsuhteissa. Henkilökunnan ikäjakauma oli 29–62 vuotta.

Katso LSKL henkilöstö -infograafi Infogramissa.

Kiinnitimme jatkuvasti huomiota perheen ja työn tasapainoon. Seurasimme työhön käytettyä aikaa ja saldokertymiä. Ylityötä oli mahdollista tehdä vain erikseen esimiehen kanssa sopimalla. Perheystävälliset käytännöt olivat edelleen osa arkeamme ja perehdytysprosessiamme.

Työsuojelutoimikunta piti 17 kokousta, kun normaalioloissa niitä on 3–4 kertaa vuodessa. Poikkeusolojen aikana kokouksia pidettiin viikoittain, ja työyhteisön hyvinvointia käsiteltiin monesta näkökulmasta. Henkilökunnan hyvinvoinnista kerättiin tietoa viikoittain Webropol-kyselyllä, jota pitivät erittäin hyödyllisenä sekä työntekijät että työnantaja. Pystyimme sen avulla reagoimaan välittömästi esiin nousseisiin haasteisiin ja tukemaan työntekijöitä heidän jaksamisessaan.

Jäsenyhteisötyö

Toteutimme keväällä jäsenyhteisökyselyn eli olimme yhteydessä kaikkiin järjestöjäseniimme puhelimitse tai sähköpostitse. Vastauksia kertyi 59. Kysyimme, miten korona on vaikuttanut jäsenten työhön ja millaista yhteistyötä ne keskusliitolta toivovat. Meidän toivottiin jatkavan aktiivista vaikuttamistyötä, jotta lasten ja nuorten näkökulma huomioidaan myös koronan aikana. Lisäksi toivottiin verkostojen toteuttamista virtuaalisina, sillä koronan vuoksi emme voineet tavata normaalisti.

Neuvottelukunnat

Vuoden aikana toimintaansa jatkoi kolme neuvottelukuntaa. Lapsi- ja perhepolitiikan ja osallisuuden edistämisen neuvottelukunnat kokoontuivat neljä kertaa. Lastensuojelun neuvottelukunta kokoontui kolme kertaa. Ensimmäinen kokous peruuntui poikkeusajan juuri alettua.

Lastensuojelun Keskusliiton viestintää värittivät erityisesti verkkoviestinnän kokonaisuudistus sekä koronapandemian myötä nopeutunut Teamsin käyttöönotto koko talossa. Keskusliitolle rakennettiin uusi intranet ja arkisto ja tiedonohjaussuunnitelma viimeisteltiin. Korona muutti suunnitelmia monella tavalla: Lapsi mukaan töihin -päivä peruutettiin, koronaan liittyviä ulostuloja valmisteltiin vauhdilla ja Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® järjestettiin webinaarina.

Keskusliitto tuotti neljä julkaisua (vuonna 2019: 12; vuonna 2018: 7 ja vuonna 2017: 5), kaksi visuaalisista tiivistelmää, seitsemän kannanottoa sekä kuusi politiikka- tai toimintasuositusta. Yksi julkaisu toteutettiin lisäksi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sarjassa.

Blogeja kirjoitettiin ahkerasti, ja varsinkin henkilökunnan yhdessä koostamat korona-ajan blogit saivat huomattavan paljon lukijoita. Esim. Huoltajan selviytymisopasta koronaviruskaranteeniin ja kotiopetukseen -blogia luettiin yli 37 000 kertaa.

Verkkosivuston uudistus

Keskusliiton verkkoviestinnän kokonaisuus uudistettiin vuoden aikana, joskin uudet verkkosivut julkaistiin vasta vuoden 2021 puolella. Uudistuksessa yhdistettiin useampi keskusliiton verkkosivusto (www.lskl.fi, www.lapsenmaailma.fi, www.lastensuojelunkesapaivat.fi sekä www.lastensuojelupaivat.fi) saman katon alle. Uudistuksella sivustot saatiin teknisesti vastaamaan saavutettavuusdirektiivin AA-tasoa. Sivusto tarjoaa aiempaa paremmin tietoa keskeisille kohderyhmillemme kaikesta siitä, mitä keskusliitto tekee.

Keskusliitto mediassa

Lastensuojelun Keskusliitto mainittiin nimeltä verkkomediassa 392 kertaa (kaksoisosumat poistettu). Näkyvyys nousi 32 % (vuonna 2019: 297 ja 2018: 314 kertaa), ja tavoitimme yhteensä 62 884 291 lukijaa.

Keskusliiton asiantuntijoita pyydettiin aktiivisesti kommentoimaan erityisesti lastensuojelun tilaa sekä lapsiperheköyhyyttä. Julkaisuista esillä olivat erityisesti Paikoiltaan siirretty arki – Koronakriisin vaikutukset lapsiperheiden elämään -selvityksen tulokset sekä keskusliiton ja THL:n Koronan vaikutukset lastensuojeluun -selvitys. Myös nuorten itsenäistymistä koskeva Ensiaskel tulevaisuuteen -selvitys keräsi hyvin mediahuomiota.

Sosiaalinen media

Keskusliiton näkyvyys sosiaalisessa mediassa on kasvanut. Vuonna 2020 suosittuja olivat varsinkin poikkeusaikaan liittyvät sisällöt, kuten Huoltajan selviytymisopas koronaviruskaranteeniin ja kotiopetukseen -blogi ja Lastensuojelua poikkeusoloissa -webinaarin osa 1 ja osa 2 sekä lapsiköyhyydestä kertova raportti Best childhood money can buy – Childhood poverty, inequality and living with scarcity, the Finnish case. Loppuvuodesta Tee lapselle joulu -joulukalenteri keräsi paljon huomiota erityisesti Instagramissa.

Kirjasto ja tietopalvelu

Tietopalvelua työllisti erityisesti keskusliiton tiedonohjaussuunnitelman laadinta sekä uuden arkiston, modernien työtilojen ja intranetin rakentaminen. Tietopalvelu auttoi edelleen sekä liiton omia että ulkopuolisia tiedontarvitsijoita, mutta kirjaston aukioloa supistettiin koronapandemian vuoksi ja siirryttiin pääasiassa sähköiseen palveluun.

Tietopyynnöt olivat entistä laajempia, ja niihin kuluva työaika on lähes viisinkertaistunut vuodesta 2017. Poikkeusolot näkyivät kirjojen lainausmäärässä, joka pieneni kolmasosaan edellisvuodesta. Asiointi siirtyi pitkälti sähköiseksi, ja kävijämäärät kirjaston tiloissa pienentyivät.

Lapsen Maailma

Lapsen Maailman julkaisutahti muuttui 11 numerosta (616 sivua) 8:aan (544 sivua). Printtilehden rinnalla alettiin julkaista digilehteä, jonka myynti yllätti positiivisesti. Aikakauslehtiviikolla huhtikuussa siihen tutustui yli 1 500 lukijaa.

Keskusliiton osallisuusstrategian innoittamana lehdessä julkaistiin 6-osainen juttusarja, jossa esiteltiin mm. Arjesta voimaa -hanketta sekä Eurochildiä. Uutena kolumnistina aloitti kirjailija Päivi Alasalmi (lapsenmaailma.fi), ja Erityislapsiperhe & lastensuojelu -kolumni (6 osaa) aikaansai vipinää lehden verkkosivuilla ja somessa. Lapsen Maailman blogiperheeseen liittyi vuoden lopulla Hattutemppu (lapsenmaailma.fi), joka kertoo kolmosperheen arjen käynnistymisestä.

Katso Lapsen Maailman -infograafi Infogramissa

Vuoden luetuimmat jutut Lapsenmaailma.fissä:

1. Eskaristressi kuohuttaa 6-vuotiasta – Näin autat lasta (11 208 sivun katselua)
2. Kun mikään ei maistu (7 507)
3. Lapselliset miehet: Isä huonon huumorin perinteensiirtäjänä (6 286)
4. Näin valitset lapselle oikeanlaiset kengät (6 146)
5. Miksi lapsi änkyttää? (5 737)
6. Rupista rakkautta: Ei diabeetikkoja luistinradalle (5 383)
7. Kun lapsi on väkivaltainen (4 755)
8. Liian suuri ego lapsella? (4 542)
9. Lapsuus viinan varjossa (4 324)
10. Äitipuhe: Tutkimuksen mukaan taaperot nukkuvat pinnasängyssä paremmin kuin tavallisessa lastensängyssä (4 039)

Video: ”Ääni kehittyy, mitä enemmän laulaa”, tietää opiskelija Henri Jokinen, 16. Hänellä on jo nyt mahtava basso ja intoa treenaamiseen, eli häntä kuullaan vielä pitkään. Jokinen tulkitsi Valoon päin -tangoa Lapsen Maailman numerossa 5/2020. Katso ja kuuntele Henrin laulua YouTubessa! 

Lapsiperheköyhyyden vähentäminen korostui vuoden 2020 vaikuttamistyössä. Koronakriisin myötä huoli lasten eriarvoistumisesta kasvoi entisestään etenkin koulujen etäopetusjakson (18.3.–13.5.) aikana.

Huoli kohdistui hyvin arkisiin asioihin, kuten kouluruokailun merkitykseen, ja vaikuttaminenkin sai konkreettisia muotoja. Keskusliitto osallistui Itlan organisoimaan Jokaiselle lapselle lounas -kampanjaan (itla.fi), joka toimitti poikkeustilan aikana ruokakasseja vähävaraisille perheille.
Kevään aikana julkaistiin useita kannanottoja ja yhteenvetoja:

• Lapsilla on oikeus suojeluun ja huolenpitoon poikkeusoloissakin (lapsi- ja perhejärjestöjen verkoston yhteinen kannanotto 20.3.)
• Lastensuojelun Keskusliiton näkökulmia koronakriisin vaikutuksista lapsiin (katsaus lapsi- ja nuorisopoliittisen ministeriryhmän kokoukseen 3.4.)
• Lapsi- ja perhejärjestöjen huomioita lisätalousarvioon: Perheiden hyvinvointi ja tuen tarpeet koronanaiheuttamassa poikkeustilanteessa (lapsi- ja perhejärjestöjen verkoston yhteinen kannanotto 17.4.2020)
• Kuntien kykyä vastata lasten, nuorten ja perheiden kasvaneeseen palvelutarpeeseen on vahvistettava (kannanotto 29.5.)
• Lasten hyvinvointia on vahvistettava koronakriisin keskellä (lapsi- ja perhejärjestöjen verkoston yhteinen vetoomus 21.8. budjettiriiheen)

Elokuussa julkaistussa politiikkasuosituksessa Lapsiperheköyhyyttä on torjuttava syksyn talouspäätöksillä nostettiin esiin sekä koronakriisin välittömiä vaikutuksia lasten ja perheiden eriarvoistumiseen että pidemmän aikajänteen kehitystarpeita. Lasten eriarvoistumiseen liittyviä kysymyksiä käsiteltiin myös marraskuussa julkaistussa keskusliiton kuntapoliittisessa tavoiteohjelmassa.

Kaikille eväät elämään

Kaikille eväät elämään -ohjelman viimeisen varsinaisen toimintavuoden suunnitelmista osa jäi toteutumatta ja osa siirtyi vuoteen 2021. Ennen pandemian puhkeamista pidettiin kaksi ammattikorkeakouluseminaaria, yksi peruutettiin. Yksi verkostotapaaminen peruuntui, ja marraskuulle suunniteltu päättäjäistapahtuma siirtyi vuodelle 2021.

Keväällä toteutettu Eväät kaikille hyvään arkeen -kampanja toteutui suunnitellulla tavalla pandemiasta huolimatta. Koordinaatiohanke oli myös mukana toteuttamassa Care Day -tapahtumaa ja yhdessä Arvokas-avustusohjelman kanssa Haluan sanoa sulle -kampanjaa (haluansanoasulle.fi)

Aiemmin kerätty kyselyaineisto Best childhood money can buy julkaistiin lapsiperheiden taloudellista toimeentuloa kuvaavien tilastotietojen taustoittamana alkuvuodesta 2020. Koordinaatiohanke toteutti kolmiosaisen kyselyn koronakriisin vaikutuksista perheiden arkeen. Kahdesta ensimmäisestä vaiheesta raportoitiin kesällä Paikoiltaan siirretty arki -julkaisussa.

Ensiaskel tulevaisuuteen

Elokuussa julkaistiin Ensiaskel tulevaisuuteen – 16-vuotiaiden nuorten ajatuksia itsenäisestä asumisesta -selvitys, joka valotti mm. sitä, missä määrin nuoret saavat kotoa tukea itsenäistymiseensä. Keskusliitto järjesti syksyllä itsenäistymisteemasta myös pyöreän pöydän keskustelun yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin Turvatalojen ja ALL-YOUTH-tutkimushankkeen kanssa. Tilaisuuteen osallistui ministeriöiden, valiokuntien ja järjestöjen edustajia.

Lasten kaltoinkohtelun ennaltaehkäisy

Keskusliitto osallistui Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelman (valtioneuvosto.fi) ohjausryhmään ja vuoden lopulla aloittaneeseen Lanzaroten sopimuksen toimeenpanon työryhmään. Vuoden aikana lausuttiin mm. seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksesta.

Koronakriisin vaikutukset maahanmuuttajalapsiin

Keskusliitto toimitti tietoa koronakriisin vaikutuksista maahanmuuttajalasten tilanteeseen sosiaali- ja terveysministeriön koronatyöryhmän raporttiin (valtioneuvosto.fi). Pakolaistoimijoiden verkostossa jatkettiin vaikuttamistyötä perheenyhdistämisen helpottamiseksi: tavattiin kansliapäälliköitä ja muita korkeita virkamiehiä sekä ministereiden erityisavustajia.

Vammaisten lasten oikeuksien edistäminen

Keskusliitto nosti sekä lausunnoissaan että kannanotoissaan aktiivisesti esiin vammaisten lasten asemaa ja oikeuksia. Vammaisten lasten oikeuksia edistettiin vammaisjärjestöjen sekä Vammaisfoorumin Vammaiset lapset ja nuoret -työryhmän kanssa sekä osallistuttiin Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön koordinoiman Mukana-verkoston toimintaan. Keskusliiton edustaja oli mukana THL:n vammaispalvelujen käsikirjan lakiryhmässä (thl.fi).

Lasten suojelun kesäpäivät peruutettiin

Suurin osa suomalaisnuorista voi hyvin, mutta pienelle joukolle kasautuu paljon riskitekijöitä ja haavoittavia tekijöitä. Nuorten pulmiin ja vahvuuksiin oli tarkoitus paneutua Lasten suojelun kesäpäivillä Lappeenrannassa, mutta koronakriisin vuoksi päivät peruttiin kokonaan.

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® webinaarina

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® järjestettiin 29.9. webinaarina, jonka teema oli Kestävä tulevaisuus lapselle. Webinaariin osallistui n. 600 lastensuojelun asiantuntijaa ympäri Suomea. Tapahtumassa toteutettiin myös virtuaalinen näyttelyalue, jossa 23 keskusliiton jäsentä ja sidosryhmää esitteli toimintaansa. Lastensuojelupäivien juontajana toimi keksijä ja kirjailija Perttu Pölönen ja alustajina olivat mm. Tarja Heino, Minna Huotilainen, Elina Pekkarinen ja Janna Rantala. Kuulimme myös nuorten ajatuksia tulevasta, joita oli koottu elokuussa järjestetyssä Nuorten päivässä.

Lastensuojelua poikkeusoloissa -webinaarit

14. ja 27.5. järjestettiin puolen päivän pituiset Lastensuojelua poikkeusoloissa -webinaarit. Ensimmäisessä luotiin katsaus lastensuojeluun koronakriisin keskellä ja toisessa katsottiin kohti tulevaa ja sitä, mitä lastensuojelussa tulee huomioida koronakriisin jälkeen. Molemmissa oli n. 400 osallistujaa.

Sijaishuollon politiikkasuositus

Laadimme keväällä 2020 sijaishuollon politiikkasuosituksen, jota hyödynnettiin vaikuttamistyön tukena ja esiteltiin sijaishuoltoa koskevassa julkisessa keskustelussa.

Lastensuojelun arjen sankarit -kilpailu

Keväällä keskusliitto järjesti Huoltaja-säätiön kanssa Lastensuojelun arjen sankarit -kilpailun, jossa etsittiin sellaisia lastensuojelun tekijöitä, jotka ovat onnistuneet erityisen hyvin tehtävässään. Voittajan valitsi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Tarja Heino. Kilpailun pääpalkinto (1 000 €) myönnettiin Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® lastensuojelulaitos Fieterin Kaiku-tiimille. Lisäksi myönnettiin kunniamaininnat Sosiaalipalvelut Silmu Osuuskunnalle, Espoon kaupungin perhehoidon tiimille sekä perhehoitaja Saara ja Esa Niskalalle.

SIB I hanketyö ja SIB II valmistelu

Lapset SIB -hanketta jatkettiin Hämeenlinnassa, Vantaalla ja Lohjalla. Uusina kuntina aloittivat Helsinki ja Kemiönsaari, joissa toiminnan alku osui koronarajoitusten aikaan, mikä hankaloitti ja hidasti aloitusta. Interventiona rinnallakulkijuus osoittautui yhä vahvemmin asiakkaita tukevaksi muodoksi.

Keväällä aloitettiin neuvottelut Lapset SIB II -kilpailutuksessa Jyväskylän, Tampereen sekä Karviainen-Karkkila-Vihti-kunnan kanssa. Neuvottelut saatiin päätökseen loppuvuodesta. Keskusliitto toimii uusissakin kunnissa interventiokokonaisuuksien koordinoijana.

Uusien kuntien myötä Lapset SIB tukee jatkossa alle 17-vuotiaita lapsia ja nuoria. Asiakkaina on lapsia ja nuoria, jotka kuuluvat riskiryhmään perhetaustan, nepsy-oireilun, koulupoissaolojen, toisen asteen keskeyttämisuhan tai huostaanoton vuoksi.

Vaati-työ

Osallistuimme Itlan rahoittamaan ja THL:n vetämään VAATI-tutkimushankkeeseen, joka koske teini-iässä sijoitettujen lasten vaativaa hoitoa ja kohtaamista. Keskusliitosta osallistuttiin kirjoitusprosessiin ja työpajoihin kevään ja syksyn aikana. Mikä auttaa – tutkimusperustaiset ja käytännössä toimivat työmenetelmät teininä sijoitettujen hoidossa -selvitys (pdf, julkari.fi) julkaistiin joulukuussa. Keskusliiton työntekijät kirjoittivat julkaisuun kaksi artikkelia. Toinen käsitteli sijaishuollossa kehitettyjä menetelmiä ja hyviä käytäntöjä, ja toinen oli koonti Nuorten päivien viesteistä yhdeksän vuoden ajalta.