Lastensuojelun Keskusliiton vuosi 2022 oli koronasta palautumisen aikaa. Toiminnan suunnittelua tehtiin syyskokouksessa 2021 hyväksytyn uuden strategian pohjalta samalla uusia toimintatapoja hakien. Vuoden 2022 alussa keskusliiton uutena puheenjohtajana aloitti Alko Oy:n toimitusjohtaja Leena Laitinen.

Covid-19-pandemia vaikutti edelleen toimintaan ja talouteen. Keskusliiton tilaisuuksia ja tapahtumia järjestettiin paljon hybriditoteutuksina, mikä osaltaan haastoi verkostojen, toimikuntien ja neuvottelukuntien toimintaa ja yhteisen työn tekemistä. Kesällä toteutetut Unelmien johtaja – Lastensuojelun johtamispäivät sekä syksyllä järjestetyt Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät® pystyttiin kuitenkin toteuttamaan kasvokkaisina tapahtumina.

Vuoden aikana normaali lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvä vaikuttamistyö vei jalansijaa pandemiaan liittyvältä vaikuttamistyöltä. Pandemian aiheuttamat lasten ja nuorten hyvinvointi- ja oppimisvajeet olivat kuitenkin edelleen mukana vaikuttamistyössä. Alkuvuonna pidetyt hyvinvointialuevaalit ja niille valittuihin valtuutettuihin vaikuttaminen sekä vuoden 2023 eduskuntavaalien valmistelu värittivät myös vaikuttamistyön vuotta. Yksi vuoden kohokohdista oli YK:n Lapsen oikeuksien komitealle tehdyn kansalaisyhteiskunnan vaihtoehtoisen raportin julkaiseminen sekä Genevessä järjestetty komitean kuuleminen, johon keskusliiton delegaatio osallistui.

Teimme tiivistä yhteistyötä niin jäsenyhteisöverkostomme kuin muidenkin kumppaneiden kanssa. Osallistuimme kansallisen lapsistrategian toteutukseen lukuisilla eri tavoilla ja toteutimme STM:n kanssa lastensuojelun visioon sekä lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuteen liittyvän kokonaisuuden. OKM:n tukemana ja lapsiasiavaltuutetun ohjaamana koordinoimme edelleen menestyksekkäästi Lapsen oikeuksien viestintää, jonka teemana oli turvallisuus. Turvallisuus näkyi myös Valtakunnallisten lastensuojelupäivien® teemassa Turvaa ja toivoa.

Keskusliitossa jatkuivat hankemuotoisina töinä Lapset SIB -kokonaisuus sekä Tulevaisuuden lastensuojelu -hanke. Perhekeskustoiminnan kehittäminen sai jatkoa STEA:n kohdennetun toiminta-avustuksen turvin. Uutena käynnistyi Kokemus tiedoksi -hanke, jonka tavoitteena on koota tietoa sekä asiakkaiden lastensuojelukokemuksista että lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnasta. Vuoden aikana valmisteltiin myös uudenlaista hankekokonaisuutta ESR+-hakuun yhteistyössä THL:n ja Pesäpuun kanssa.

Keskusliitossa pidettiin tiukkaa kulukuria koko vuoden ajan. Kustannusten pitämisessä kohtuullisella tasolla auttoi se, että kansainvälinen toiminta toteutui edelleen pääsääntöisesti etänä. Toisaalta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan aiheutti kustannusten nousua, mikä osaltaan haastoi erityisesti Lapsen Maailma -lehden taloutta.

Talouden haasteista huolimatta keskusliitossa tehtiin tuloksellista ja vaikuttavaa työtä. Henkilöstö on haasteiden keskellä venynyt yhä uudelleen parhaimpaansa ja ideoinut ja kehittänyt uutta toimintaa.

Lastensuojelun Keskusliiton neuvottelukuntien tehtävänä on varmistaa keskusliiton yhteys jäseniinsä ja lasten hyvinvointia edistävään arjen työhön sekä edistää alan verkostoitumista ja uusimman tiedon välittämistä. Neuvottelukunnat on kytketty keskusliiton strategisiin tavoitteisiin, ja ne tuottavat tietoa keskusliiton vaikuttamistyön tueksi.

Neuvottelukuntien jäsenten toivotaan osallistuvan toimintaan aktiivisesti ja välittävän keskusliitolle tietoa paitsi toimintakentän ilmiöistä, myös edustamansa organisaation toiminnasta. Ne ovat siten hyvä paikka vaikuttaa ja verkostoitua.

Neuvottelukunnissa on korkeintaan 50 henkilöä. Jäsenyhteisö voi ehdottaa edustajaansa haluamaansa neuvottelukuntaan, ja jokaiselle niistä varmistetaan paikka vähintään yhdessä neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnat kokoontuvat 3–4 kertaa vuodessa Helsingissä.

Lapsi- ja perhepolitiikan neuvottelukunta

Lapsi- ja perhepolitiikan neuvottelukunta käsittelee toimikautensa aikana ajankohtaisia ja kiinnostavia lapsi- ja perhepolitiikan kysymyksiä. Aiheita lähestytään niin tutkimuksen, eri alojen ammattilaisten kuin poliittisen päätöksenteon näkökulmasta. Kaudella vahvistetaan myös lasten ja nuorten omien näkemysten ja näkökulmien huomioimista eri teemojen käsittelyssä. Neuvottelukunta tarjoaa jäsenilleen sekä paikan verkottua että tuoda omaa asiantuntemustaan Lastensuojelun Keskusliiton vaikuttamistyön tueksi.

Lastensuojelun neuvottelukunta

Lastensuojelun neuvottelukunnan tavoitteena on käydä aktiivista keskustelua lastensuojelusta, sen vaikuttavuudesta ja merkityksestä. Neuvottelukunnassa seurataan tiiviisti käynnissä olevia rakenteita, palveluja ja ammatillisia toimintakäytäntöjä koskevia muutoksia sekä arvioidaan yhdessä niiden vaikutuksia lapsenoikeusperustaisen lastensuojelun toteutumiseen. Kauden aikana paneudutaan laajasti erilaisiin lastensuojelun teemoihin aina ehkäisevästä lastensuojelusta sijaishuoltoon. Neuvottelukunnan tarkoituksena on tuoda lastensuojelun eri toimijoita yhteisen keskustelun äärelle.

Osallisuuden edistämisen neuvottelukunta

Osallisuuden edistämisen neuvottelukunta tuo yhteen osallisuuden parissa työtä tekeviä tahoja sekä luo yhdessä parempia ja yhdenvertaisempia edellytyksiä osallisuuden toteutumiselle. Keskeisenä tavoitteena neuvottelukunnan työskentelyssä on vahvistaa lasten ja nuorten näkemysten painoarvoa yhteiskunnassa sekä erityisesti lapsia, nuoria ja perheitä koskevissa palveluissa. Neuvottelukunta edistää osallisuutta lisäävien toimintamallien leviämistä palveluissa ja vaikuttamisrakenteissa. Toiminnan lähtökohtana on Lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen lasten ja nuorten oikeus osallistua sekä yksilönä että ryhmänä.

Sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta on tärkein voimavaramme. Koronavuosien jälkeen olemme panostaneet henkilöstöstrategiamme mukaisesti erityisesti yhteisölliseen toimintakulttuuriin sekä positiivisen työskentelyilmapiirin rakentamiseen ja yhdessä tekemiseen.

Toimimme perheystävällisten periaatteidemme mukaisesti. Kävimme koko henkilöstön kesken keskustelua perheystävällisistä käytännöistämme, arvioimme niiden toteutumista ja uusimme Perheystävällinen työpaikka -tunnuksemme.

Kävimme yhteistä keskustelua työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen liittyen. Sen pohjalta laadimme työyhteisön kehittämissuunnitelman ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Työsuojelu ja yhteistoiminta

Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Varmistimme ensiaputaitoisten riittävän määrän ja koulutuksen sekä huolehdimme työergonomiasta.  Ylläpidimme työyhteisömme yhteisöllisyyttä järjestämällä vapaamuotoisia tempauksia.

Henkilötyövuosina laskettuna keskusliitossa työskenteli 26,8 henkilöä vuonna 2022. Rekrytoimme vuoden aikana kuusi uutta työntekijää, joista kaksi vakinaisiin tehtäviin. Vuoden aikana keskusliitosta jatkoi uusiin haasteisiin yksi vakituinen ja yksi määräaikainen työntekijä. Yksi henkilö jäi eläkkeelle. Henkilökunnan ikäjakauma oli 33–63 vuotta ja keski-ikä 46 vuotta. Työntekijöistä kaksi teki lyhyempää työaikaa ja kolme oli perhevapailla. Meillä työskenteli vuoden aikana kolme harjoittelijaa.

Jäsenyhteisöt

Toteutimme jäsenyhteisökartoituksen, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten tiiviisti jäsenyhteisöt ovat mukana keskusliiton toiminnassa. Kartoituksen tuloksia käsiteltiin niin henkilöstön kuin hallituksenkin kanssa. Hyvinvointialueuudistus aiheutti jonkin verran liikehdintää keskusliiton jäsenyyksissä. Vuoden aikana kaksi jäsenyhteisöä erosi eikä uusia liittynyt.

Keskusliiston henkilöstö vuonna 2022:
Ylhäältä vasemmalta alkaen: viestintä- ja verkostokoordinaattori Marianne Peltoniemi, erityisasiantuntija Julia Kuokkanen,  erityisasiantuntija Annukka Paasivirta, harjoittelija Ellamari Perttu, erityisasiantuntija Jonna Lindqvist, viestinnän ja vaikuttamisen johtaja Juuli Hurskainen, viestinnän asiantuntija Tuuli Valo, vaikuttamistyön ja kehittämisen johtaja Oona Ylönen, toimituspäällikkö Anu Jämsén, hankekoordinaattori Sonia Kuutti, hankepäällikkö Riikka Westman, kehittämispäällikkö Kaisu Muuronen, erityisasiantuntija Elina Kekkonen, erityisasiantuntija Ira Custódio, henkilöstöpäällikkö Eliisa Jämsén, erityisasiantuntija Kirsi Hokkila, verkkoviestinnän suunnittelija Auli Laine, visuaalisen viestinnän suunnittelija Oona Niskanen, viestinnän asiantuntija Maria Talvitie, johdon assistentti Tuire Berg, toiminnanjohtaja Ulla Siimes, erityisasiantuntija Laura Holmi, erityisasiantuntija Johannes Jahnukainen, tietoasiantuntija Katri Koivunen, erityisasiantuntija Taina Martiskainen.

Kuvasta puuttuvat:
Erityisasiantuntija Sonja Falk, hankekoordinaattori Petri Paju, erityisasiantuntija Anna Tiili, viestintä- ja verkostokoordinaattori Soile Honkala, toimistoassistentti Irma Hänel, toimistoapulainen Arja Salo, vaikuttamistyön ja kehittämisen johtaja Miia Pitkänen, talous- ja hallintopäällikkö Petri Koskinen, viestinnän asiantuntija Laura Sareskoski, toimistosihteeri Monica Lindholm, asiantuntija Reetta Peltonen, lapsen oikeuksien oppimateriaalien valmistelija Helena Hakala sekä harjoittelijat Amal Ismail, Nelli Näränen ja Sonja Valovaara-Annola.

Talous

Voit tutustua Lastensuojelun Keskusliiton kuluihin ja tuottoihin alla olevan infograafin avulla. Löydät kulut toiselta välilehdeltä.

Lastensuojelun Keskusliiton viestintää pyrittiin palauttelemaan vuonna 2022 koronaa edeltävälle tasolle. Henkilöresurssit olivat edelleen aiempaa pienemmät, mutta toimintaa päästiin hiljalleen vakauttamaan.

Vuoden aikana toteutettiin ja julkaistiin seitsemän julkaisua (vuonna 2021: 11, vuonna 2020: 4; vuonna 2019: 12; vuonna 2018: 7 ja vuonna 2017: 5), kaksi visuaalisista tiivistelmää, neljä kannanottoa sekä seitsemän politiikka- tai toimintasuositusta. Blogeja kirjoitettiin hieman aiempaa vähemmän.

Keskusliiton koordinoima Anna ääni lapselle -kampanja aktivoitui aluevaaleissa heti alkuvuodesta 2022 ja sitten vuoden 2023 eduskuntavaalien suunnittelun merkeissä. Kampanjaa suunniteltiin yhdessä yli 40 mukana olevan järjestön kanssa. Keskusliitto kampanjoi lisäksi THL:n Barnahus-hankkeen, Tampereen yliopiston hoitotieteen sekä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa henkistä väkivaltaa vastaan Uskalla nähdä! -kampanjassa.

Lapsen oikeuksien sivustolla jatkettiin viestintäyhteistyötä lapsistrategian kanssa (lapsenoikeudet.fi) sekä toteutettiin lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa uudet kampanjasivustot Lasten vuoro -työelämän perheystävällisyyskampanjalle (lapsenoikeudet.fi) sekä uudistetulle Lapset mukaan töihin -päivälle (lapsenoikeudet.fi).

Keskusliiton asiantuntijat (Ira Custódio, Juuli Hurskainen) laativat lapsiasiavaltuutetun toimeksiannosta kansallisen lapsen oikeuksien viestintästrategian (valtioneuvosto.fi), joka julkaistiin maaliskuussa 2022.

Lastensuojelu.info -sivusto uudistettiin ja siitä toteutettiin myös ukrainankielinen versio.

Keskusliitto mediassa

Lastensuojelun Keskusliiton medianäkyvyys oli vuonna 2022 aiempaa pienempää. Keskusliitto mainittiin nimeltä verkkomediassa 185 kertaa (kaksoisosumat poistettu). Mediaosumien määrä laski noin 50,5 % edellisestä vuodesta (vuonna 2021: 374, vuonna 2020: 392, vuonna 2019: 297 ja 2018: 314 kertaa), mutta tavoittavuusluvut olivat edelleen kohtuullisen korkeat erityisesti muutamien pääkirjoitusosumien ansiosta.

Pääosa medianäkyvyydestä perustui tiedotteisiin ja julkaisuihin. Keskusliiton asiantuntijat näkyivät erityisesti lastensuojeluun sekä lasten kaltoinkohteluun liittyvissä aiheissa. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Kasper ry:n kanssa toteutettu Lastensuojelun joulutodistus -kysely sai useita mediaosumia, kuten myös Lastensuojelun arjen sankari -palkinnon myöntäminen. Liiton lausunto translaista ja siihen liittyvästä ikärajapohdinnasta nousi esille useassa tiedotusvälineessä ja yksi vuoden luetuimpia blogejamme oli 15-vuotiaan muunsukupuolisen nuoren kirjoitus translaista.

Lapsen oikeuksien viikon näkyvyys kasvoi (lapsenoikeudet.fi). Viikko mainittiin mediassa 213 kertaa (vuonna 2021: 101 kertaa, vuonna 2019: 128 kertaa), ja vaikka kaikissa maininnoissa ei ollut kyse keskusliiton koordinoimasta teemaviikosta, suurimmassa osassa mainittiin nimenomaan se sekä viikon teema eli turvallisuus.

Sosiaalinen media

Keskusliiton näkyvyys sosiaalisessa mediassa kasvoi edelleen tasaiseen tahtiin. Vuonna 2022 suosittuja olivat varsinkin Uskalla nähdä! -kampanja, valtakunnallisten lastensuojelupäivien somepostaukset sekä Lapsen oikeuksien viikon sisällöt.

Keskusliiton sosiaalisen median kanavat tavoittavat Twitterissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä ammattilaisia että jonkin verran myös suurta yleisöä. Olemme haluttu kumppani myös sosiaalisen median kampanjoissa ja luotettavan tiedon tiiviissä jakamisessa sosiaaliseen mediaan soveltuvassa formaatissa.

Kirjasto ja tietopalvelu

Tietopalvelun mukauttaminen pienempiin resursseihin jatkui vuonna 2022, ja se keskittyi toiminnassaan pääasiassa sähköisiin palvelukanaviin. Tietopalvelu palveli sekä sisäisiä että ulkopuolisia tiedontarvitsijoita tietopyynnöissä ja materiaalitarpeissa aiempaan tapaan. Vaikka kirjasto oli edelleen auki vain pyynnöstä, löysi sen useampi uusikin asiakas vuoden aikana. Syksyllä tietopalvelussa oli korkeakouluharjoittelija Tampereen yliopistosta suorittamassa opintoihinsa kuuluvaa työharjoittelua.

Tietopalvelun uutiskirjeistä Uutisia maailmalta oli tauolla, mutta muut ilmestyivät suunnitellusti. Kirjeiden lukija- ja avausmäärät jatkoivat nousuaan. Postia kentältä -uutiskirjeen visuaalista ilmettä ja rakennetta päivitettiin.

Lapsen Maailma

Printtimedian tilanne vaikeutui entisestään Ukrainan sodan ja energian hinnannousun takia. Paperin hinta ja sen myötä painokulut nousivat. Myös jakelukulut, kuten postimaksut nousivat. Turvataksemme lehden ilmestymisen päädyimme laskemaan sen sivumäärää 68 sivusta 52 sivuun. Päätös sai lukijoilta ymmärrystä.

Lehden teemat linkittyivät keskusliiton toimintaan ja esittelimme myös mm. SIB- ja Perheet keskiöön -hankkeita.

Keväällä toteutettiin lehden historian ensimmäiset interaktiiviset artikkelit Saako äitiyttä katua? (lapsenmaailma.fi) sekä Aikuisten kannattaa lukea lastenkirjoja (lapsenmaailma.fi). Jälkimmäinen toteutettiin yhteistyössä LANU!-festivaalin kanssa.

Koulutustoimintamme

Unelmien johtaja – Lastensuojelun johtamispäivät 8.–9.6.2022

Järjestimme Helsingissä ensimmäiset Unelmien johtaja – Lastensuojelun johtamispäivät lasten ja perheiden parissa työskenteleville johtajille ja johtamisesta kiinnostuneille. Noin 150 osallistujaa kokoontui pohtimaan omaa johtajuuttaan, johtamistavoitteitaan ja niiden saavuttamista.

Innostavia puheenvuoroja pitivät mm. opetusministeri Li Andersson, intuitiotutkija Asta Raami, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLA:n toimitusjohtaja Petri Virtanen, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin sekä viestinnän ja johtamisen valmentaja Lilly Korpiola.

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® 5.–6.10.2022

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® (lastensuojelupaivat.fi) järjestettiin vuonna 2022 jo 58. kertaa. Vuoden teema oli Turvaa ja toivoa, ja tapahtuman juonsi Fanny Fröman. Päivillä kuultiin jälleen mielenkiintoisia ja ajankohtaisia puheenvuoroja mm. lastensuojelun visiosta, hyvinvointialueiden tilanteista, turvasta ja toivosta sekä työhyvinvoinnista ja aivoterveydestä. Lastensuojelupäivät järjestettiin yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa Lahden Sibeliustalolla ja webinaarina. Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® kokosivat yhteen noin 1 200 lasten parissa työskentelevää ammattilaista ympäri Suomen.

Vaikutimme lapsipolitiikkaan sekä lasten huomioimiseen poliittisessa päätöksenteossa monella tapaa. Teimme aktiivisesti vaikuttamistyötä lausunnoilla, kuulemisilla ja kannanotoilla, ja toteutimme vaalivaikuttamista sekä omana työnämme että keskusjärjestöroolista toimijoita yhteen kooten.

Lapsen oikeuksien viestintä

Lapsen oikeuksien viestinnän teema oli lapsen oikeus turvallisuuteen. Keskusliitto jatkoi kansallisen lapsen oikeuksien viestintäverkoston koordinoimista sekä lapsen oikeuksien viestinnän suunnittelua ja toteutusta. Lapsen oikeuksien viikolle ilmoittautui mukaan 655 koulua, 1 271 varhaiskasvatusyksikköä ja 263 vapaa-ajan toimijaa tai tapahtumaa. Osana lapsen oikeuksien viestintää järjestettiin lapsille ja nuorille kirjoituskilpailu turvallisuudesta, ja kilpailun teksteistä toteutettiin Turvallisuus on… -julkaisu.

Lapsen oikeuksien verkkosivustolle toteutettiin työelämän perheystävällisyyden lisäämiseen tähtäävä Lasten vuoro -kampanja sekä uudistetun Lapset mukaan töihin -päivän alasivustot yhteistyössä lapsiasiavaltuutetun kanssa. Viestintäyhteistyötä lapsistrategian kanssa jatkettiin.

Lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportointi

Vuoden aikana päivitimme, viimeistelimme ja julkaisimme kansalaisyhteiskunnan vaihtoehtoisen raportin YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Syksyllä osallistuimme komitean kuulemiseen Genevessä.

Vaihtoehtoisen raportin laatiminen ja kuulemistilaisuus ovat kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä komitea tulee Suomen valtiolta kysymään. Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima delegaatio nosti kuulemistilaisuudessa esiin mm. lapsipolitiikan tavoitteisiin nähden puutteellisen resursoinnin, lapsivaikutusten sivuuttamisen päätöksenteossa sekä lasten hyvinvoinnin eriarvoistumisen. Komitea kuulee Suomen valtiota keväällä 2024.

Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi

Jatkoimme lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin edistämistä läpileikkaavasti kaikessa vaalivaikuttamistyössämme. Ylläpidimme verkkosivuillamme sekä lapsivaikutusten arviointia että lapsibudjetointia koskevia tietopaketteja. Toimimme koollekutsujana lapsivaikutusten arviointia kehittävässä ja edistävässä verkostossa. Tuimme Keski-Suomen hyvinvointialuetta sekä joitakin yksittäisiä kuntia lapsivaikutusten arviointityön suunnittelussa. Annoimme asiantuntijaosaamista lapsibudjetoinnin alueellisia malleja ja toteumatietojen seurantaa kehittävän valtiovarainministeriön hankkeen työpajoissa (vm.fi).

Lapsistrategia

Jatkoimme lapsistrategiaan (lapsenoikeudet.fi) liittyvää työtä aktiivisesti. Meillä oli edustaja lapsiasianeuvottelukunnan alaisuuteen perustetussa Kansallisen lapsistrategian verkostoryhmässä. Osallistuimme lapsistrategian seurantaryhmän järjestämän Lapsistrategia todeksi -webinaarin suunnitteluun ja toteutukseen tammikuussa. Heinäkuussa järjestimme yhteistyössä kansallisen lapsistrategian ja lapsiasiavaltuutetun kanssa keskustelutilaisuuden Suomi Areenassa. Sen otsikko oli Näin tehdään kaikkien lasten Suomi.

Annoimme asiantuntijapanosta sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen nuorten kuulemisen (valtioneuvosto.fi) toteutukseen (TP 18), jota koordinoi Nuorten Akatemia ja jonka tilasi sosiaali- ja terveysministeriö. Lisäksi osallistuimme useiden lapsistrategian toimenpiteiden ohjaus-/tukiryhmiin ja työskentelyyn:

• Edustus TP 24 ohjausryhmä: Tuotetaan kattava tietopohja lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamiseen.
• Edustus TP 6 tukiryhmä: Laaditaan koulutuspaketti seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta sekä sateenkaariperheistä ammattilaisille.
• Edustus TP 20 tukiryhmä: Toteutetaan sivusto lapsiin ja nuoriin kohdistuvan kiusaamisen, seksuaalisen häirinnän, väkivallan, vihapuheen ja syrjinnän vastaiselle työlle.
• Edustus TP 14 tukiryhmä: Lasten ja nuorten palvelujen saatavuus -hanke, osakokonaisuus 2 (tarkastellaan perhekeskuksen avoimen kohtaamispaikkatoiminnan tasavertaiseen saavutettavuuteen vaikuttavia edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä huomioiden haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja perheet).
• Edustus TP 16 työryhmä: Toteutetaan varhaiskasvatukseen ja kouluun ajantasaiset oppituntipaketit lapsistrategiasta ja lasten oikeuksista.
• Edustus: TP 25 työpajat: Toteutetaan selvityshanke kuntien ja hyvinvointialueiden toteumatietojen seurannan ja raportoinnin kehittämiseksi sekä niiden oman lapsibudjetointityön vahvistamiseksi.
• Edustus TP 26 työryhmä: Tuotettiin verkkokoulutuskokonaisuus kasvatus- ja koulutusalan ammattilaisille.

Teimme vahvaa vaikuttamistyötä yksin ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa, jotta kansallisen lapsistrategian rahoitus ja toiminta vakiinnutettaisiin. Vaikuttamistyön tuloksena kansallinen lapsistrategia sai pysyvän rahoituksen ja lapsistrategiayksikön toiminta jatkuu.

Kansalaisyhteiskunnan rahoituksen varmistaminen

Keskusliitolla oli edustaja Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:ssa, jonka tehtävä on mm. edistää hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta sekä parantaa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Vuoden aikana se mm. laati tavoitteensa eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaan. Näissä sisällöissä myös kansalaisyhteiskunnan rahoituksen varmistaminen on mukana. Nostimme järjestörahoituksen turvaamisen esille monessa kohtaa vaalivaikuttamistyössämme: sekä aluevaalivaikuttamisessa että eduskuntakauden 2023–2027 tavoiteohjelmassa ja eduskuntavaalien muussa vaikuttamistyössä.

Kansainvälinen ja eurooppatasoinen yhteistyö

Keskusliitolla oli edustaja Eurochildin (eurochild.org) hallituksessa syksyyn saakka. Hallituksen työskentely oli intensiivistä ja painottui erityisesti järjestön sisäiseen toimintaan ja henkilöstöhallintoon. Keskusliiton edustajat osallistuivat sekä Eurochildin kevät- että syyskokoukseen, jotka järjestettiin etäkokouksina.

Keskusliitto oli mukana Eurochildin First Years First Priority -kampanjassa (firstyearsfirstpriority.eu). Osallistuimme myös Eurochildin laatiman (In)visible children -raportin tuottamiseen kommentoimalla Suomen osalta eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvää raportointia lapsen oikeuksien ja lapsipolitiikan näkökulmasta.

Osallistuimme FICE:n (International Federation of Educative Communities, ficeinter.net) kansainväliseen yhteistyöhön lastensuojelun laadun kehittämiseksi, ja FICE:n johtaja vieraili keskusliitossa heinäkuussa. Pidimme lapsivaikutusten arvioinnista puheenvuoron FICE:n verkkotilaisuudessa. Tuotimme tietoa Ukrainasta Suomeen paenneiden lasten ja perheiden palveluista sekä järjestökentän auttajatahoista FICE:n julkaisuun ja osallistuimme kansainvälisen järjestökentän Ukrainan lasten ja lastensuojelun auttamiseen tähtäävään koulutukselliseen ja tiedotukselliseen suunnitteluun.

OMEP:in (World Organization for Early Childhood Education, omepworld.org) kansainvälinen työ toteutui pääosin etätapaamisten muodossa. Lisäksi osallistuimme Unescon järjestämään varhaiskasvatuksen maailmankonferenssiin 14.–16.11.2022 Taškentissa, Uzbekistanissa (wcecce2022.org). Konferenssin tavoitteena oli vahvistaa jokaisen alle kahdeksanvuotiaan lapsen oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan kestävän kehityksen (SDG) 4.2-tavoitteeseen. Suomen delegaation muodostivat Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, Itä-Suomen yliopisto ja Lastensuojelun Keskusliitto/OMEP.

Pohjoismainen yhteistyö oli koronan jäljiltä vähäistä. Tanskaan suunniteltujen Pohjoismaisten lastensuojelupäivien peruunnuttua NBK:n (Nordiska Barnavårdkongressen) toiminta suuntautui jo vuonna 2024 Oslossa järjestettävän konferenssin suunnitteluun.

Vaalivaikuttaminen

Julkaisimme aluevaaleihin Lapsuus on tässä ja nyt – Tehdään hyvinvointialueet heti lapsiystävällisiksi -tavoiteohjelman. Siinä nostettiin esiin kolme keskeistä teemaa:

1. lapsenoikeuksia vahvistavat käytännöt ja rakenteet,
2. lasten, nuorten ja perheiden palvelujen laatu ja saatavuus sekä
3. toimivien yhdyspintojen merkitys etenkin lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden kannalta.

Tuoreille aluevaltuutetuille pidettiin huhtikuussa myös Lapsuus on tässä ja nyt -webinaari, jossa nostimme esille tavoiteohjelman teemoja ja avasimme tarkemmin mm. lapsivaikutusten arvioinnin, lapsibudjetoinnin, perhekeskustyön sekä lastensuojelun kehittämisen keskeisiä näkökulmia. Loppukeväällä tapasimme eduskuntaryhmien sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaavia henkilöitä ja toimme tapaamisissa esille tavoiteohjelman teemoja. Uusien hyvinvointialueiden rakentumiseen vaikuttaminen tunnistettiin perinteistä vaalikampanjaa pidemmäksi prosessiksi.

Eduskuntavaaleihin liittyvää vaikuttamistyötä teimme mm. tapaamalla eduskuntaryhmiä lapsi- ja perhepoliittisten teemojen tiimoilta. Työstimme ja julkaisimme keskusliiton tavoitteet seuraavalle eduskuntakaudelle. Tavoiteohjelmassa 2023–2027 Onnellinen lapsuus on kestävä pohja huomisen yhteiskunnalle nostettiin esille seuraavia lapsen oikeuksiin vaikuttavia ilmiöitä:

1. lasten ja nuorten mielen hyvinvointi,
2. ylisukupolvinen syrjäytyminen,
3. pula hyvinvoinnin tekijöistä sekä
4. lasten ja perheiden luottamus tulevaisuuteen.

Ohjelmassa käsitellään lisäksi lapsen oikeuksia vahvistavia yhteiskunnallisia rakenteita ja kuvataan 30 toimenpide-ehdotusta, joilla vastata ilmiöiden haasteisiin. Ohjelma lähetettiin silloisille kansanedustajille ja eduskuntavaaliehdokkaille.

Anna ääni lapselle -kampanja aktivoitui vuoden alussa aluevaalien yhteydessä, ja kesällä aloitettiin eduskuntavaalikampanjan suunnittelu, jota toteutettiin yli 40 järjestön yhteistyönä.

Eduskuntavaaleja varten toteutettiin kampanjan yhteinen vaaliohjelma, somemateriaaleja sekä kampanjasivustolle kouluttava tietovisa. Eduskuntavaalien kärkitavoitteiksi nostettiin:

1. jokaisen lapsen ja nuoren hyvinvointi turvataan,
2. lapsen oikeudet huomioidaan päätöksenteon rakenteissa ja
3. lasten ja nuorten uskoa tulevaisuuteen vahvistetaan.

Lausunnot

Lausuntoja annettiin vuoden aikana runsaasti. Lausuimme mm. demokratiapoliittisesta periaatepäätöksestä ja korostimme, että lasten osallistumisoikeudet tulee huomioida. Nuorisolain uudistuksen yhteydessä muistutimme, että harrastamisen Suomen mallin toimeenpanon arvioinnissa on huomioitava lasten yhdenvertaisuus. Uutta kotoutumislakia koskevassa lausunnossa korostimme kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön onnistumisen merkitystä. Lausuimme myös lakimuutoksista, joilla turvattiin tilapäistä suojelua saaneiden eli ukrainalaispakolaisten palveluita. Korostimme selkeämpää säätämistä työnjaosta sekä vaadimme aloittamaan valmistelun varhaiskasvatusoikeuden ulottamisesta näihin ryhmiin. Lausuimme myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja säätiöiden rahoitusta koskevasta lakiesityksestä.

Vammaispalvelulain kokonaisuudistuksessa kannatimme lain soveltamisalan laajennusta lasten, nuorten ja perheiden tarvitseman tuen vahvistamiseksi sekä etenkin vammaisten nuorten omaehtoista elämää tukevia lakimuutoksia. Tuimme lausunnossa lapsilisälain muutosta, jonka myötä joulukuussa maksettiin ylimääräinen lapsilisä vastauksena perheiden nopeasti ja ennakoimatta kohonneisiin elinkustannuksiin.

Translakia koskevassa lausunnossa korostimme, että sukupuolen juridinen vahvistaminen tulisi sallia myös alaikäisille. Päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistamista koskevassa lausunnossa alleviivasimme lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden heikkoa tilannetta, ja sitä että lapset tulisi systemaattisesti huomioida myös aikuisten palveluissa.

Ympäristö ja ilmasto

Keskusliiton ympäristö- ja ilmastotyötä vietiin eteenpäin osallistumalla lapsi- ja nuorisjärjestöjen ilmastoverkostoon ja sitä kautta yhteiseen ympäristö- ja ilmastovaikuttamiseen. Lisäksi kirjoitimme blogikirjoituksen ilmastonmuutokseen ja lapsen oikeuksiin liittyen sekä mielipidekirjoituksen Suomen Unicefin kanssa marraskuisen YK:n ilmastokokouksen uutisoinnin yhteydessä.

Nostimme vuosien 2023–2027 eduskuntakauden tavoiteohjelmassa ympäristöteemaa esille korostamalla, että lapsilla ja nuorilla on oikeus puhtaaseen luontoon ja elämän edellytyksiin ja että kestävän kehityksen tavoitteet Agenda 2030 -ohjelman mukaisesti ovat edelleen ajankohtaisia ja tarvitaan johdonmukaista politiikkaa hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamiseksi ja luontokadon torjumiseksi.